Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään ja sen rahoituksen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto on valmistellut toimenpidealoitteen maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoituksen lisäämisestä.

Kansanedustaja Rami Lehto pitää korkeaa maanpuolustustahtoa Suomen puolustuskyvyn kulmakivenä. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia Suomen sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.

– Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäseninä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia, Lehto kertoo.

MPK kouluttaa paikallisjoukkoja

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4 852 000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja.

– Paikallisjoukkojen yksiköitä ovat mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja, sanoo Lehto.

Reserviläisjärjestöjen tuki erittäin vähäistä

Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128 000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32 000 euron tuen. Lehto pitää määrää erittäin vähäisenä verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin.

– Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 euroa ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 euroa. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle euron/jäsen ja esimerkiksi rauhanpuolustajille 85 euroa/jäsen, Lehto toteaa.

Suomen varauduttava Venäjän uhkaan

Toimenpidealoitteessaan Lehto ehdottaa, että hallitus ryhtyisi lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaamiseksi lisäämällä rahoitusta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja ohjaamalla lisätukea reserviläisjärjestöjen rahoitukseen jo kuluvan vuoden aikana.

– Vaikka Suomea eivät tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia, ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle, Lehto varoittaa.