

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Luukkanen talvisodan rauhasta 13.3.1940: Kirvelevä rauha pelasti Suomen
Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen muistelee 82 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa, jonka päättymisen kunniaksi eilen vietetty muistopäivä oli jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä. Nyt, reilut 80 vuotta myöhemmin, on Suomi jälleen tilanteessa, jossa sen on pystyttävä kohtaamaan yksimielisesti ne haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio Euroopassa on aiheuttanut.
Eilinen talvisodan rauhan muistopäivä oli puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan jokaiselle suomalaiselle kipeiden muistojen päivä.
– Neuvostoliitto oli varoittamatta hyökännyt maahamme 30.11.1939. Sota oli kestänyt jo 3 kuukautta, ja päättäjien oli joko hyväksyttävä raskaat rauhanehdot tai sitten jatkettava sotaa. Länsivallat olivat luvanneet meille apua, mutta oli selvää, että se ei ehtisi meille. Liittoutuneiden päämääränä oli vallata Pohjois-Ruotsin malmikentät – ei auttaa meitä, Luukkanen muistelee.
Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuunsa
Viimeisessä hallituksen neuvonpidossa 12.3.1940 ennen rauhaa presidentti Kyösti Kallio totesi, että hän on ”vavissut ehtojen edessä” ja että asiakirja, jonka hän nyt allekirjoittaisi, olisi ”kamalin”. Ulkoministeri Väinö Tanner piti rauhan päivänä radiopuheen, jossa hän mainitsi, että ehdot olivat olleet sangen raskaat, mutta poliittisia vaatimuksia ei ollut asetettu ja maan itsemääräämisoikeus jäi koskemattomaksi.
– Puheen lopussa hän totesi kuitenkin, että Suomen kansan hyvät ominaisuudet tulisivat nyt esille ja että hän luotti niihin. Yksimielisyyden piti jatkua ja entisyys oli unohdettava.
– On suoraan todettava, että isänmaamme on nyt tilanteessa, jossa sen hyvät ominaisuudet tulevat esille. On tärkeätä, että me voimme yksimielisesti kohdata myös ne uudet haasteet, jotka uusi imperialistinen invaasio lähialueillamme on aiheuttanut. Meidän on kyettävä katsomaan haasteita realistisesti silmiin. Perussuomalaiset haluavat kantaa tässä vastuunsa. On katsottava eteenpäin luottavaisesti ja yksimielisyydessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhanehdot Väinö Tanner Kyösti Kallio imperialismi invaasio talvisota Neuvostoliitto Eurooppa Arto Luukkanen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Servereiden sota – Venäjä aikoo ottaa käyttöön oman internetin ja uhkaa sulkea yhteydet ulkomaailmaan

Länsi-Eurooppaa moitittiin naiiviksi Venäjän suhteen – Itäblokin maat yrittivät varoittaa asiasta turhaan

Venäjän rajaoperaatioiden riski kasvaa – Purra: Siirtolaismassalta suojautuminen vaatii välittömiä lainsäädäntömuutoksia

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Venäjältä pyritään nyt länteen Suomen kautta, koska Suomi myöntää yhä viisumeita – rajan yli jopa 3 600 tulijaa päivässä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää