Länsi-Eurooppaa moitittiin naiiviksi Venäjän suhteen – Itäblokin maat yrittivät varoittaa asiasta turhaan

Helmikuun aikana länsieurooppalaiset johtajat yrittivät neuvotella Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta. Venäjä vaati mahdottomia kasaten samaan aikaan sotavoimaa Ukrainan rajalle. Lännen mielestä diplomatiaa ei sopinut kuitenkaan sysätä syrjään. Entiset Varsovan liiton maat kertoivat Venäjän arvattavista aikeista, mutta näitä maita ei vain kuunneltu.

Ukraina ei saisi tehdä itsenäisenä valtiona päätöksiä siitä, miten se haluaa liittoutua. Nippu puolustusliitto Naton jäsenmaita pitäisi potkia ulos liitosta, mukaan lukien Puola. Tällaisista asioista länsieurooppalaiset johtajat neuvottelivat Venäjän kanssa. Kahdeksan vuotta aiemmin Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan.

Politico kertoo, kuinka EU:n itäisimmät maat yrittivät turhaan kiinnittää huomiota siihen, miten presidentti Vladimir Putinin Venäjä toimii. Länsi-Euroopassa varoituksen sanoja ei kuunneltu, vaan lännessä pyrittiin pikemminkin luomaan yhä tiiviimpiä taloussuhteita Venäjän kanssa.

Venäjä-asiantuntemus välttämätöntä

Puola ja Baltian maat ovat keränneet tietoja Venäjästä. Se on läheisyyden vuoksi luonnollista, mutta myös välttämätöntä näille maille. Näissä maissa on tarve tietää, mitä Venäjä ajattelee ja miten se toimii.

Lännessä vastaavalle tiedustelutarpeelle ei ole ollut tilausta.

– Erityisesti Saksa on historiallisesti ensi kertaa ympäröity vain ystävällismielisillä mailla, Puolan entinen ulkoministeri Radosław Sikorski pamauttaa.

– Eikä Saksa voinut ymmärtää tilannettamme rajamaana demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja turvallisuudelle.

Sikorski vertasi vuonna 2006 Saksan ja Venäjän Nord Stream -kaasuputkihanketta toisen maailmansodan Molotov-Ribbentrop-sopimukseen, mikä johti niin sanottuun etupiiriajatteluun.

Ei saa tuudittautua toiveajatteluun

Latvian parlamentin ulkoasiainvaliokunnan johtaja Rihard Kols sanoo, että Latvia pyrki herättämään Natoa Venäjän aikeista ennen kuin Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008.

– Baltian maat ovat yleisesti varoittaneet läntisiä kumppaneitaan pysymään valppaana. Toiveajatteluun perustuvaa naiiviutta tulee varoa. Valitettavasti toistuva valmius käynnistää uudelleen suhteet Venäjään tämän kaikista rikkomuksista piittaamatta on johtanut siihen, mitä tänään tapahtuu, Kols toteaa.

Neuvottelut psykoterapiaa

Liettuan entinen ulkoministeri Linas Linkevičius muistuttaa Putinin ajatusmallista vuodelta 2008. Tuolloin Putin puhui ”keinotekoisesti muodostetusta Ukrainasta”. Venäjän ryhmitettyä joukkojaan Ukrainan rajalle Ranskan presidentti Emmanuel Macron lensi kiireesti tapaamaan Putinia Moskovaan.

– Tämä on kuin psykoterapiaa. Kaikki nämä keskustelut ovat toistaiseksi olleet illuusioita, Linkevičius sanoo.

– Älkää tehkö Venäjä-politiikkaa ilman, että konsultoitte niitä, jotka tietävät Venäjästä paljon teitä enemmän. Älkää luottako koulutettuihin diplomaatteihin, jos heillä ei ole todellista ymmärrystä Venäjän käyttäytymisestä, Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves muistuttaa länsieurooppalaisia.