LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään jättänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion johdolla toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan lisäresursseja maanpuolustuskoulutukselle sekä lakimuutoksia, joilla muun muassa mahdollistettaisiin Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksissa.
Perussuomalaiset nosti maanpuolustuskoulutuksen myös eduskunnan kyselytunnin ykkösaiheeksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti, että kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtava kysyntänä MPK:n koulutusta kohtaan.
– Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat enää mahdu niille, Meri huomautti.
– Arvoisa ministeri, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi? Meri kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.).
Aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti
Kaikkonen suhtautui myötämielisesti perussuomalaisten aloitteeseen ja totesi, että hallitus on juuri kehysriihessä lisännyt resursseja maanpuolustukseen. Kaikkonen totesi, että hän tulee keskustelemaan lakimuutostarpeista yhdessä ministeriön, pääesikunnan ja MPK:n kanssa.
Meri toivoi, että koko eduskunta suhtautuisi perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen yhtä myönteisesti, ja kiinnitti vielä huomiota vapaaehtoisen maanpuolustuksen tilatarpeisiin.
Ampumaradat vähentyneet dramaattisesti
– Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Ampumaratojen määrä Suomessa on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisäksi ampumaradoilla on erilaisia tiukkojakin ympäristömääräyksiä, ja yhä harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla.
– Aiotte lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä? Meri kysyi vielä Kaikkoselta.
Kaikkoselta varovaista tukea – ministeri Kari tyrmäsi
Kaikkonen pitäisi itse myönteisenä, että ampumaharrastukseen olisi paremmat mahdollisuudet kuin nykyään, mutta viittasi myös erittäin tiukkoihin ympäristömääräyksiin, joista vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).
Perussuomalaisten Ville Tavio tarttui tähän ja kysyi ministeri Karilta, miten ampumaratojen ympäristöbyrokratia vähenee, kun tilanne on se, että ampumaratoja tarvitaan kipeästi harjoitteluun.
Ministeri Kari vastasi hyvin lyhyesti.
– Ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään, Kari kuittasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristöbyrokratia ympäristömääräykset ampumaradat Maanpuolustuskoulutusyhdistys Ukrainan sota Venäjän hyökkäys maanpuolustustahto Maanpuolustuskoulutus MPK lakimuutokset lisäresurssit vapaaehtoinen maanpuolustus aseet ja ammukset ampumaharrastus kyselytunti toimenpidealoite perussuomalaisten eduskuntaryhmä Puolustusvoimat Emma Kari Leena Meri Ville Tavio Byrokratia Antti Kaikkonen Kehysriihi maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – “On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”
Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna
Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?
Urheilu tukee kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa – Mäenpäältä kirjallinen kysymys liikunta-aliupseerien määrän lisäämiseksi
Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – “Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”
Syväjohtamisoppi on heikentänyt Puolustusvoimien taistelukykyä – nykyajan armeijassa pitää olla “kivaa”
Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää