Vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä – Petri Huru: Kriittinen uudistus jäi Marinin hallitukselta tekemättä

Kansanedustaja Arja Juvonen Kela-uudistuksesta: ”Pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä sitä, että ikääntyneiden lääkäriin pääsyä tehostetaan ja nopeutetaan”

Rami Lehtinen haluaa puuttua kotouttamisen ongelmiin – ratkaisuksi määräaikainen liikkumisen rajoittaminen

Hallitus satsaa turvallisuuteen: Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja Suomen meripelastusseuralle lisää rahaa

Resurssit tehokkaampaan käyttöön: Oikeusministeriö suunnittelee yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien yhdistämistä

Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

lisäresurssit

Kansanedustaja Arja Juvonen pitää hallituksen päätöstä kohdentaa vuosittain 10 miljoonaa euroa työelämässä olevien täydennyskoulutukseen hyvänä viestinä työvoimapulasta kärsiville aloille.

Kyseessä on aikuiskoulutustukea korvaava järjestelmä, joka kohdennetaan erityisopettajien ja sairaanhoitajien täydennyskouluttautumiseen.
&#8211; Eläkevakuuttaja Keva on laskenut, että meiltä puuttuu Suomesta tällä hetkellä 2 500 erityisopettajaa ja 16 600 sairaanhoitajaa. On tärkeää, että kannustamme alalle haluavia ja alalla jo olevia jatkokouluttautumaan, sillä näillä aloilla on suuri työntekijäpula. Juvonen sanoo.
Hoitohenkilökuntaa tarvitaan kiireesti
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028 esiteltiin eduskunnan täysistunnossa kuluneella viikolla. Hallituksen tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun.
&#8211; Hyvinvointialueilla kärsitään henkilöstöpulasta erityisesti hoitoalalla. Tarvitsemme kiireesti lisää lähi- ja sairaanhoitajia, jotta alueilla on edellytyksiä järjestää lakisääteisiä palveluja. Työvoiman saatavuuteen tehtävät panostukset ovat siis hyvin tärkeitä, Juvonen sanoo.

Juvonen: Hallitus kohdentaa 10 miljoonaa euroa vuosittain sairaanhoitajien ja erityisopettajien täydennyskoulutukseen

Ruotsin poliisin toiminnan tarkoitus on vähentää rikollisuuden kansalaisille aiheuttamia haittoja ja saada laskuun rikoksiin syyllistyvien henkilöiden määrä. Kumpikaan näistä tavoitteista ei täyttynyt vuonna 2023. Huolimatta selvästi kasvaneista resursseista.

Ruotsin poliisissa työskenteli vuoden 2023 lopussa 2431 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökunnan kokonaismäärä oli 37 359, joista varsinaisia poliiseja oli 22 980 ja siviilejä loput 14 379.
Mitä tulee yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, tulos on muuttumaton. Jengiväkivalta toki on lisääntynyt ja terrorismin uhka kasvanut, mutta kansalaisten oma käsitys turvallisuudestaan on sama kuin vuotta aiemmin.
Ilmoitettujen rikosten määrä oli viime vuonna 14 819 per 100 000 asukasta ja määrä kasvoi 3,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Murhaajien kiinniotto tehostunut
Rikosten selvittäminen pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Uuden poliisiylijohtaja Petra Lundhin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden selvittämisessä on kuitenkin edistetty.
Oikeusministeri Gunnar Strömmer <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fler-poliser-loste-inte-fler-brott-8fe19m">näkee</a> hänkin poliisin <a href="https://polisen.se/aktuellt/nyheter/nationell/2024/februari/polisen-2023-stora-utmaningar-och-utvecklade-arbetssatt-inom-brottsbekampningen/">vuosiraportissa</a> hopeareunuksen: kuolemaan johtaneista ampumisista on Tukholmassa selvitetty 70 prosenttia viimevuotisen 16 prosentin sijasta.
Strömmer haluaisi kuitenkin nähdä parempia tuloksia arkisten rikosten kuten varkauksien, haitanteon ja pahoinpitelyjen selvittämisessä.

Ruotsin poliisin oma arvio: Lisäresurssit eivät kirittäneet virkavaltaa parempiin saavutuksiin

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso oikaisee sosiaalisessa mediassa ja lehdissä esitettyjä virheellisiä tietoja omaishoitajien asemaan liittyen ja korostaa, että hallitusohjelmassa omaishoitajien asemaa ollaan parantamassa.

Eri tahot ovat levittäneet viime päivinä aktiivisesti virheellistä tietoa siitä, että hallitus olisi leikkaamassa omaishoitajilta.
&#8211; Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus tunnistaa omaishoidon tärkeänä osana ikääntyvän väestön hyvinvointia ja hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia omaishoitajien aseman parantamiseksi, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso korostaa.
Omaishoitajia ei pakoteta töihin
Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, että hallitus haluaa pakottaa omaishoitajat töihin.
&#8211; Tämäkään ei pidä paikkaansa. Suuri osa omaishoitajista tekee sitä kokopäiväisesti ja joukossa on paljon jo eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Hallitus ei ole pakottamassa heitä töihin.
&#8211; Meillä on kuitenkin omaishoitajina myös työssäkäyviä henkilöitä. Hallituksen tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan pitää vapaata omaishoidettavan henkilön asioiden hoitamista varten ja äkillisten kriisitilanteiden kohdatessa, oikaisee Juuso.
Lisärahaa omaishoidon tukemiseen
Kirjauksia omaishoitajien aseman parantamiseksi on useita ja niitä edistetään monella eri taholla.
&#8211; Hallitus lisää kuntien terveyden edistämisen määrärahaa ja kohdentaa sitä ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Kolmannelle sektorille hallitus osoittaa järjestöavustuksia kotona asuvien ikäihmisten ja omaishoitajien toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä etsivän että löytävän työn tehostamiseksi.
&#8211; Hallitus jatkaa työtä omaishoidon kriteerien yhtenäistämiseksi. Hallitus myös selvittää tilanteet, joista aiheutuu omaishoidon tuessa väliinputoamista ja pyrkii löytämään niihin ratkaisut, Juuso listaa.
Omaishoitolakiin kokonaisuudistus
Myös vapaiden pitämiseen on luvassa parannuksia.
&#8211; Hallitusohjelmaan on kirjattu, että omaishoitajille varmistetaan mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotihoitopalvelun, intervallihoidon ja perhehoidon avulla. Lisäksi mahdollistetaan pitämättä jääneiden vapaiden siirtäminen seuraavaan kalenterivuoteen. Tilapäisen hoitovapaan mahdollisuutta edistetään ja Ruotsin malli pidemmästä tuetusta tilapäisestä hoitovapaasta selvitetään.
&#8211; Puoliväliriiheen mennessä valmistellaan omaishoitolain kokonaisuudistus, jossa huomioidaan sekä työ- että eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Omaishoidontuen siirtäminen Kelalle selvitetään, kuten myös palkkion verotuksen kohtuullistaminen. Kaikista näistä on hallitusohjelmassa kirjaukset, Juuso painottaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Juuso: Omaishoitajien asema paranee tällä hallituskaudella

Maasta karkotettavien vapaa vaellus Ruotsin valtakunnassa on päättymässä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aiotaan ottaa yhä useammin säilöön. Telkien takana he joutuvat odottamaan karkotustaan tulevaisuudessa jopa puolitoista vuotta. Kiireellisimmät tulokset ruotsidemokraattien tukeman porvarihallituksen selvityksestä ovat käytettävissä jo tammikuussa 2024.

&#8211; Palautukset on saatava toimimaan, totesi maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard Ruotsin porvarihallituksen <a href="https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2023/08/mer-moderna-och-andamalsenliga-regler-for-forvar/">tiedotustilaisuudessa</a>. Tarkoittaen sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen on myös poistuttava maasta.
Malmer Stenergard piti karkotusten tehostamista käsittelevän tilaisuuden yhdessä ruotsidemokraattien maahanmuuttopoliittisen asiantuntijan Ludvig Asplingin kanssa. Maasta poistettavan on oltava kaiken aikaa viranomaisten tavoitettavissa ja siitä syystä talteenotto on välttämätöntä, oli kummankin perusviesti.
&#8211; Ei ole tavatonta, että henkilö päästetään pois säilöstä 12 kuukauden jälkeen, koska häntä ei lain mukaan voi pidättää pitempään. Säilöönottoajan jatkaminen lisäisi mahdollisuuksia karkotusten onnistumiseen, maahanmuuttoministeri perusteli.
Pakkokeinojen käyttöä lisätään
Viranomaisten esittämien toiveiden mukaisesti säilöönoton turvallisuutta tehostetaan lisäämällä karkotettavien asuintilojen tarkastuksia ja estämällä pakoyrityksiä sekä valvomalla mahdollisia kuljetuksia lisähenkilökunnan avulla. Henkilökunnan mahdollisuuksia pakkokeinojen käyttöön lisätään.
Koska säilöönoton kustannukset ovat suuret, etsitään muitakin mahdollisuuksia karkotettavien tapauskohtaiseen valvontaan. Jalkapanta ja ilmoittautumisvelvollisuus saattaisivat tulla kyseeseen huomattavasti halvempina vaihtoehtoina.
Hallitus asetti selvityshenkilön työstämään keinot porvarihallituksen ja ruotsidemokraattien poliittisen tahdon toteuttamiseksi. Kiireellisimmän osan raportista on oltava valmis tammikuussa 2024 ja lopullisen version helmikuussa 2025.

Maasta poistaminen tehostuu Ruotsissa – karkotettavat säilöön tai panta jalkaan karkotusta odottaessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään jättänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion johdolla toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan lisäresursseja maanpuolustuskoulutukselle sekä lakimuutoksia, joilla muun muassa mahdollistettaisiin Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksissa.

Perussuomalaiset nosti maanpuolustuskoulutuksen myös eduskunnan kyselytunnin ykkösaiheeksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti, että kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtava kysyntänä MPK:n koulutusta kohtaan.
&#8211; Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat enää mahdu niille, Meri huomautti.
&#8211; Arvoisa ministeri, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi? Meri kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.).
Aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti
Kaikkonen suhtautui myötämielisesti perussuomalaisten aloitteeseen ja totesi, että hallitus on juuri kehysriihessä lisännyt resursseja maanpuolustukseen. Kaikkonen totesi, että hän tulee keskustelemaan lakimuutostarpeista yhdessä ministeriön, pääesikunnan ja MPK:n kanssa.
Meri toivoi, että koko eduskunta suhtautuisi perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen yhtä myönteisesti, ja kiinnitti vielä huomiota vapaaehtoisen maanpuolustuksen tilatarpeisiin.
Ampumaradat vähentyneet dramaattisesti
&#8211; Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Ampumaratojen määrä Suomessa on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisäksi ampumaradoilla on erilaisia tiukkojakin ympäristömääräyksiä, ja yhä harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla.
&#8211; Aiotte lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä? Meri kysyi vielä Kaikkoselta.
Kaikkoselta varovaista tukea – ministeri Kari tyrmäsi
Kaikkonen pitäisi itse myönteisenä, että ampumaharrastukseen olisi paremmat mahdollisuudet kuin nykyään, mutta viittasi myös erittäin tiukkoihin ympäristömääräyksiin, joista vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).
Perussuomalaisten Ville Tavio tarttui tähän ja kysyi ministeri Karilta, miten ampumaratojen ympäristöbyrokratia vähenee, kun tilanne on se, että ampumaratoja tarvitaan kipeästi harjoitteluun.
Ministeri Kari vastasi hyvin lyhyesti.
&#8211; Ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään, Kari kuittasi.
&nbsp;

Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta panostamaan koronaviruskriisin lisäämien mielenterveysongelmien hoitamiseen. Tavion mukaan hallituksen pitää osoittaa nopeasti määrärahaa etäyhteyksien ja henkilöstöresurssien lisäämiseen, jotta apua saadaan oikea-aikaisesti ja tarvittaessa ilman fyysistä kohtaamista.

&#8211; Koronapandemia on lisännyt yhteydenottojen määrää kriisipuhelimessa. Mielenterveyden kannalta riskiryhmiä ovat erityisesti yksinäisyydestä kärsivät ikäihmiset sekä lapsiperheet, joiden toimeentulo on koetuksella, Tavio kertoo.
Syynä joka neljänteen sairauslomaan
Kanadan valtio on päättänyt sijoittaa lähes 160 miljoonaa euroa tehostaakseen mielenterveyspalveluita koronapandemian jatkuessa. Tavio pitää selvänä, että Suomessakin on tarvetta lisäresursseille.
&#8211; Jo ennen koronakriisiä mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi arvioitiin 11 miljardia euroa vuodessa. Jopa joka neljäs sairausloma Suomessa myönnetään mielenterveyssyistä. Lisäksi inhimillinen kärsimys on rahassa mittaamaton, Tavio sanoo.