Venäläiset ovat hankkineet Suomesta paljon kiinteistöjä ja maaomaisuutta. Omistuksia on ympäri Suomea huoltovarmuuden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävillä alueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen kysyy hallitukselta, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläisten maanomistukseen.

Iltalehti uutisoi jo vuonna 2016, että Supo epäilee Venäjän ostaneen sotilailleen kiinteistöjä Suomesta. Samassa artikkelissa mainittiin mahdollinen vaikuttaminen kriisitilanteissa. Supon mukaan tähän vihjaavat maakaupat, joissa ei näytä olevan ”liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa”. Supo totesi, että käytännössä vieras valtio voisi maanomistajana sulkea liikenneväyliä tai majoittaa joukkoja.

– Kiinteistöjä on paljon itäisellä rajalla. Omistuksia on lisäksi sotilaslentokenttien läheisyydessä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Ukrainan sota vaikuttaa Suomessakin

Ajoittain on noussut esille, kuinka venäläisten maanomistus Suomessa on lisääntynyt mm. saaristossa, lähellä itäistä rajaa, sotilaslentokenttien läheisyydessä ja tietoliikennemastojen sekä ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien lähistöllä. Omistuksia on myös satama-alueilla ja merkittävien sähkön kantaverkkojen lähellä.

Sota Ukrainassa vaikuttaa meillä Suomessakin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on Venäjälle asetettu pakotteita, ja monet erilaiset yhteistyösuhteet Venäjälle on katkaistu.

– Tarvitaan pikaista keskustelua ulkomaalaisten maanomistuksesta Suomessa ja siitä, miten tähän aiotaan jatkossa reagoida, toteaa Reijonen.

Reijonen teki asiasta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläiseen maanomistukseen ja millaisiin toimiin hallitus aikoo pikimmiten asian suhteen ryhtyä.

Suomen Uutiset