

Halla-aho: “Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja”
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) puntaroi Ukrainan kriisiä ja Nato-kysymystä.
Halla-aho kirjoittaa:
Muutamia henkilökohtaisia ajatuksia Ukrainan kriisiin ja Nato-kysymykseen liittyen:
Monissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa puheenvuoroissa korostetaan diplomatian tärkeyttä. Diplomatia on keino sovitella valtioiden ristiin meneviä intressejä neuvottelun keinoin, jotta niitä ei tarvitsisi sovitella aseellisesti.
Diplomatia on kuitenkin mielekästä vain, jos kummankin osapuolen tavoitteet ja vaatimukset ovat jollakin tavalla legitiimejä ja jos niistä voidaan saavuttaa kompromissi, jonka kanssa kumpikin osapuoli voi elää. Tällaisia tilanteita on historia täynnä.
Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät kuitenkaan ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja. Kukaan ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti, eikä Venäjä siksi voi sinänsä oikeutettuihin turvallisuusintresseihinsä nojaten vaatia naapurimaitaan alistumaan venäläiseen hegemoniaan tai rajoittamaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintavapauttaan.
Ukrainan tapauksessa ei ole olemassa ratkaisua, joka sekä tyydyttäisi Venäjää että olisi hyväksyttävissä sen enempää Ukrainan oikeutettujen intressien kuin kansainvälisen oikeuden periaatteidenkaan kannalta. Siksi neuvotteleminen on joko turhaa tai täysin moraalitonta.
Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan. Hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi.
Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan. Hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi. Tähän periaatteeseen perustuu myös Suomen oma “uskottava puolustuskyky”. Suomen kokoinen maa ei pysty voittamaan sotaa Venäjän kokoista hyökkääjää vastaan, mutta se voi tehdä hyökkäyksestä niin kalliin, että hyökkäykseen ei ryhdytä.
Ei ole realistista olettaa, että Ukraina pääsisi lähiaikoina Naton jäseneksi ja suojiin. Ei liioin ole realistista olettaa, että Nato tai Yhdysvallat ryhtyisivät sotaan Ukrainan puolustamiseksi. Sen sijaan realistista ja tehokasta on auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään, esimerkiksi asetoimituksilla, joihin monet länsimaat onneksi ovatkin ryhtyneet. Mitä parempi on Ukrainan puolustuskyky, sitä kalliimmaksi käy invaasio ja sitä pienemmäksi käy invaasion todennäköisyys.
Joka tahtoo rauhaa, valmistautukoon sotaan, kuten jo roomalaiset tiesivät. Yksipuolinen pasifismi palvelee vain sitä osapuolta, joka ei ole pasifisti.
Euroopan historia tarjoaa paljon opetuksia, joihin soisi kiinnitettävän enemmän huomiota. Saksa esitti vuonna 1938 Tshekkoslovakialle hyvin samanlaisia “oikeutettuja ja kohtuullisia” vaatimuksia kuin Venäjä nyt Ukrainalle. Myös tuolloin muiden maiden suhtautuminen aggressioon ja röyhkeyteen oli haparoivaa, sekavaa ja sinisilmäistä. Myös tuolloin ajateltiin, että rauha voidaan pelastaa myymällä periaatteet.
Heti seuraavana vuonna Suomi pyrki epätoivoisesti hankkimaan ulkomailta materiaalia ja tukea Neuvostoliiton kasvavaa uhkaa vastaan. Moni maa kuitenkin halusi olla ärsyttämättä sen enempää Neuvostoliittoa kuin sen parasta ystävää Saksaakin. Saksa myös aktiivisesti esti asetoimituksia Suomeen, koska sillä oli yhteisiä intressejä venäläisten kanssa. Kuten on tänäkin päivänä.
Nato-jäsenyydestä on käyty vilkasta ja jälkijättöistä keskusteltua Suomessa. Tämä asia olisi kannattanut käydä läpi esimerkiksi 90-luvulla. Mutta koska silloin ilmapiiri ei ollut jännittynyt, aihe koettiin turhaksi, aivan samoin kuin vuotavan katon korjaaminen koetaan turhaksi silloin, kun aurinko paistaa.
On tavattoman naiivia vastustaa Nato-jäsenyyttä sillä perusteella, että “eihän meitä mikään uhkaa” tai että Nato-jäsenyyden myötä Venäjä kokisi Suomen uhaksi turvallisuudelleen. Eivät Venäjän toimet Ukrainassa tai muilla lähialueillaan johdu siitä, että Venäjä kokisi olevansa uhattu, vaan ne liittyvät Venäjän hegemoniapyrkimyksiin, joiden juuret ja motiivit ovat syvällä historiassa ja psykologiassa.
Toisaalta aivan yhtä sinisilmäistä on kuvitella, että Suomi voisi kävellä Natoon nauttimaan kollektiivisesta turvallisuudesta juuri silloin, kun se meille itsellemme sattuu sopimaan. “Nato-optio” tällä tavoin ymmärrettynä on itsepetosta, ja siitä puhuminen on vain vakiintunut tapa olla sanomatta juuta tai jaata itse asiaan.
Ja oltiinpa Nato-jäsenyydestä periaatteen tasolla mitä mieltä tahansa, näinä yhteiskunnallisen polarisaation, disinformaation ja hybridivaikuttamisen aikoina jäsenyysprosessi olisi sisäpoliittinen painajainen. Kun vaalitkin vielä lähestyvät ja ne voitetaan tai hävitään desimaaleilla, houkutus repivään irtopisteiden keräilyyn hautaisi alleen pyrkimykset kansalliseen konsensukseen.
Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta.
Kansallista turvallisuutta pitäisi ajatella strategisesti, pitkäjänteisesti ja jo hyvän sään aikana. Kuten viisaasti on sanottu, Suomi ei voi maantieteelliselle sijainnilleen mitään. Naapureiden kanssa on tultava toimeen ja muistettava omien voimien rajat. On estettävä sellaisten intressien syntyminen, joita naapurilla olisi kiusaus ryhtyä suojelemaan. Venäjältä muuttaneet kaksoiskansalaiset ovat tällainen intressi.
Edelleen pitäisi olla altistamatta itseään painostukselle, uhkailulle tai voimatoimille ja nakertamatta omia mahdollisuuksia puolustautua. Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii pääministeriä selvittämään Saksan liittokanslerin lausuntoja: EU-kärkimaat eivät päätä suvereenien valtioiden puolesta

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: “Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Rantanen ja Ronkainen: Kaksoiskansalaisuuden ehtoja kiristettävä – “Tosipaikan tullen nämä henkilöt olisivat vakavan valinnan edessä”

Ronkainen jyrähtää kokoomuksen ja keskustan miinoja koskevasta päätöksestä: ”Esittävät turvallisuus- ja puolustusmyönteisiä puolueita”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.