Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Ykkösaamussa Ylellä tänään vieraillut Jussi Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin. – Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho esitti tänään Ylen Ykkösaamussa uudelleen linjauksen, jonka mukaan paras tapa ehkäistä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on parantaa Ukrainan valmiutta puolustaa itseään.

– Ukraina ei ole pikkumaa. Se on väestöltään suuri maa, joka on nyt puolustustahdoltaan ja kansalliselta yhtenäisyydeltä paremmassa tilassa kuin vielä vuonna 2014. Ukrainalla on siten hyvät mahdollisuudet luoda pelotetta. Silti Ukraina tarvitsee diplomaattista tukea ja myös materiaalista apua, näitä länsimaat voivat hyvin toteuttaa.

Monet EU- ja Nato-maat ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita ja muuta materiaalista apua Venäjän hyökkäyksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin.

– Linjaus, jota Suomi on perinteisesti noudattanut, on toki periaatteessa hyvä. Tarkoitus lienee, että Suomi ei aseviennillä ja omalla toiminnalla ylläpidä tai pahenna konflikteja. Mutta kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.

Atlantin rannalla Venäjä näyttäytyy erilaiselta

Halla-aho arvioi, että jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, seuraukset olisivat Suomelle todennäköisimmin taloudellisia ja kaupallisia, mikä puolestaan johtuisi EU:n pakotepolitiikasta Venäjää kohtaan.

Halla-ahon mukaan Venäjän Ukrainan rajoilla ylläpitämä paine ja jännite ovat osoittaneet sen, että tosiasiassa on vaikeaa luoda yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että myös pienten jäsenmaiden edut huomioitaisiin. Tämä johtuu siitä, että Venäjään suhtaudutaan eri tavoilla eri puolilla Eurooppaa.

– Venäjä näyttäytyy erilaisena pienessä Venäjän rajanaapurissa, kuten Baltian maissa tai Suomessa, ja toisaalta Atlantin rannikolla olevassa maassa, jolla on oma ydinasesuoja. Esimerkiksi ranskalaisille Venäjä ei ole eksistentiaalinen kysymys, vaan se on historiallinen ystävä ja tärkeä kauppakumppani.

– Saksa taas on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tämä asettaa pienet Euroopan maat hankalaan ja jopa vaaralliseen asemaan, koska suurilla toimijoilla on vahvoja kansallisia intressejä toimia pienten maiden päiden yli ja tehdä sopimuksia Venäjän kanssa.

Nato-optioon ei syytä luottaa sokeasti

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkiin kuuluu niin sanottu Nato-optio, jonka sisältö on kuitenkin jäänyt epäselväksi.

Halla-aho katsoo, että Nato-option varaan ei ole syytä sokeasti luottaa. Halla-aho kuvaa Nato-optiota kompromissiratkaisuksi kyllä/ei-vastausten välillä, eli vaikka Suomi ei liity, meillä on edelleen halutessamme optio liittyä.

– Minun tiedossani ei kuitenkaan ole, että tällaisesta optiosta olisi jonkinlainen kirjaus Naton kanssa. Suomi ei tietenkään voi yksipuolisesti päättää, että sillä on esimerkiksi kriisitilanteen keskellä oikeus liittyä Natoon, sillä jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Vaikka yleinen lähtöoletus on se, että kenelläkään ei olisi erityistä syytä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, on muistettava, että me elämme poikkeuksellisia ja herkkiä aikoja.

– Monilla Naton nykyisillä jäsenmailla on halu ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa ja halu olla vahingoittamatta kahdenvälisiä suhteitaan Kremliin. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun mietitään, millaisia reaktioita Suomen jäsenhakemus aiheuttaisi nykyisissä Naton jäsenmaissa, Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa on täysin selvää, millaisia reaktioita Suomen Nato-prosessi aiheuttaisi Venäjällä. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, onko Suomen Nato-optio todellinen myös Naton jäsenmaiden näkökulmasta.

– On tärkeää, että mukavuussyistä me emme petä itseämme ja kuvittele, että voimme odottaa niin kauan, että olemme konfliktin keskellä ja voisimme siinä kohdassa lähettää Natoon hakemuksen, joka käsiteltäisiin pikaisesti ja sitten pääsisimme Naton turvatakuiden piiriin. Tällaisen mielikuvan syöttäminen kansalaisille ei ole rehellistä.

Eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän palkkalistoilla

Halla-aho sanoo pitävänsä valitettavana sitä, että Venäjästä on tullut Suomessa sisäpoliittinen työkalu.

– Jos joku on niin sanotusti ”väärää mieltä” mistä tahansa kysymyksestä, kuten Natosta, EU-liittovaltiokehityksestä tai maahanmuuttopolitiikasta, niin ne, jotka ovat väärää mieltä, leimataan joko Putinin hyödyllisiksi idiooteiksi tai vieraan vallan agenteiksi.

Halla-aho katsoo, että on kuitenkin olemassa toimijoita, joilla on monia syitä suhtautua ”väärällä tavalla ymmärtäväisesti” Venäjään.

– Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä. Viittaan esimerkiksi moniin entisiin päättäjiin ja huippupoliitikkoihin eurooppalaisissa maissa, jotka ovat venäläisen kaasuteollisuuden palkkalistoilla. Heidän motiivinsa ovat ymmärrettäviä.

– Sitten on tietysti niitä, jotka uskovat propagandaa, jota Venäjä tuottaa, sekä venäläisiä viestimiä pitkin että länsimaissa olevien asiamiestensä kautta.

Ihmisoikeudet turvaavat myös suomalaisia

Ykkösaamussa tiedusteltiin Halla-ahon näkemyksiä ihmisoikeuksiin. Halla-aho katsoo, että on olemassa myös näkemyseroja siitä, mitkä kaikki oikeudet pitäisi ylipäätään laskea ihmisoikeuksien joukkoon.

Perussuomalainen käsitys on, että oikeus muuttaa Suomeen ja jäädä tänne ei ole ihmisoikeus vaan etuoikeus.

– Kun maahanmuuttolainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa, usein törmää ajatukseen, että ihmisellä olisi ihmisoikeus, esimerkiksi turvapaikkakanavaa käyttäen tulla Suomeen ja jäädä tänne siitä riippumatta, mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi Suomessa asuvien suomalaisten turvallisuuteen, Halla-aho sanoo.

Halla-aho muistutti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut suomalaistenkin olevan ihmisoikeuksien piirissä.

– Presidentti Niinistö on esittänyt puheenvuoroissaan sellaisia ajatuksia, joihin on helppo yhtyä, kuten että myös suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on ihmisoikeuskysymys.