Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Purra: Lindtmanilta ei vieläkään säästölistaa – nuoruustarinoita sen sijaan riittää kirjan verran

Yleislakko meni mellakoinniksi Espanjassa – hövelin maahanmuuton aktivoima asuntokriisi ravistelee maata vaalien alla

Garedew: ”Myös Suomen on julistettava Suomen islamilainen yhdyskunta ja Muslimiveljeskunta terroristijärjestöiksi”

Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Viron yleisradio pyörittää kanaviaan murto-osalla Ylen kustannuksista – sopeuttamisvaraa  Suomessa jopa 350 miljonaa euroa

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi

EVA: Menoleikkaukset saavat suomalaisilta selvästi enemmän kannatusta kuin veronkiristykset

Antikainen: Maahanmuuttajien sosiaaliturva leikkuriin – sosiaalituet vain Suomen kansalaisille

Koponen lopettaisi vieraiden kielten opetuksen veronmaksajien piikkiin: ”Tämä on puhdasta tuhlausta”

Nieminen: Suomen on pystyttävä turvaamaan rajansa kaikissa tilanteissa

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Kreetalla kuohuu: Turistit lähtivät – laittomia maahantulijoita tilalle

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä

Ulkomaalaistaustainen mies raiskasi ravintolassa tapaamansa päihtyneen naisen – yli kaksi vuotta vankeutta

kaasuteollisuus

Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Ykkösaamussa Ylellä tänään vieraillut Jussi Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin. &#8211; Kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho esitti tänään Ylen Ykkösaamussa uudelleen linjauksen, jonka mukaan paras tapa ehkäistä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on parantaa Ukrainan valmiutta puolustaa itseään.
&#8211; Ukraina ei ole pikkumaa. Se on väestöltään suuri maa, joka on nyt puolustustahdoltaan ja kansalliselta yhtenäisyydeltä paremmassa tilassa kuin vielä vuonna 2014. Ukrainalla on siten hyvät mahdollisuudet luoda pelotetta. Silti Ukraina tarvitsee diplomaattista tukea ja myös materiaalista apua, näitä länsimaat voivat hyvin toteuttaa.
Monet EU- ja Nato-maat ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita ja muuta materiaalista apua Venäjän hyökkäyksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Suomi ei toistaiseksi ole toimittanut aseellista apua Ukrainalle. Halla-aho katsoo, että nyt olisi aika toimia toisin.
&#8211; Linjaus, jota Suomi on perinteisesti noudattanut, on toki periaatteessa hyvä. Tarkoitus lienee, että Suomi ei aseviennillä ja omalla toiminnalla ylläpidä tai pahenna konflikteja. Mutta kun kyse on hyökkäyksen uhan alla tai kohteena olevasta maasta, niin tällaisen maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa vaan lähinnä tukee hyökkääjää.
Atlantin rannalla Venäjä näyttäytyy erilaiselta
Halla-aho arvioi, että jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, seuraukset olisivat Suomelle todennäköisimmin taloudellisia ja kaupallisia, mikä puolestaan johtuisi EU:n pakotepolitiikasta Venäjää kohtaan.
Halla-ahon mukaan Venäjän Ukrainan rajoilla ylläpitämä paine ja jännite ovat osoittaneet sen, että tosiasiassa on vaikeaa luoda yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että myös pienten jäsenmaiden edut huomioitaisiin. Tämä johtuu siitä, että Venäjään suhtaudutaan eri tavoilla eri puolilla Eurooppaa.
&#8211; Venäjä näyttäytyy erilaisena pienessä Venäjän rajanaapurissa, kuten Baltian maissa tai Suomessa, ja toisaalta Atlantin rannikolla olevassa maassa, jolla on oma ydinasesuoja. Esimerkiksi ranskalaisille Venäjä ei ole eksistentiaalinen kysymys, vaan se on historiallinen ystävä ja tärkeä kauppakumppani.
&#8211; Saksa taas on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tämä asettaa pienet Euroopan maat hankalaan ja jopa vaaralliseen asemaan, koska suurilla toimijoilla on vahvoja kansallisia intressejä toimia pienten maiden päiden yli ja tehdä sopimuksia Venäjän kanssa.
Nato-optioon ei syytä luottaa sokeasti
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkiin kuuluu niin sanottu Nato-optio, jonka sisältö on kuitenkin jäänyt epäselväksi.
Halla-aho katsoo, että Nato-option varaan ei ole syytä sokeasti luottaa. Halla-aho kuvaa Nato-optiota kompromissiratkaisuksi kyllä/ei-vastausten välillä, eli vaikka Suomi ei liity, meillä on edelleen halutessamme optio liittyä.
&#8211; Minun tiedossani ei kuitenkaan ole, että tällaisesta optiosta olisi jonkinlainen kirjaus Naton kanssa. Suomi ei tietenkään voi yksipuolisesti päättää, että sillä on esimerkiksi kriisitilanteen keskellä oikeus liittyä Natoon, sillä jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Vaikka yleinen lähtöoletus on se, että kenelläkään ei olisi erityistä syytä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, on muistettava, että me elämme poikkeuksellisia ja herkkiä aikoja.
&#8211; Monilla Naton nykyisillä jäsenmailla on halu ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa ja halu olla vahingoittamatta kahdenvälisiä suhteitaan Kremliin. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun mietitään, millaisia reaktioita Suomen jäsenhakemus aiheuttaisi nykyisissä Naton jäsenmaissa, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa on täysin selvää, millaisia reaktioita Suomen Nato-prosessi aiheuttaisi Venäjällä. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, onko Suomen Nato-optio todellinen myös Naton jäsenmaiden näkökulmasta.
&#8211; On tärkeää, että mukavuussyistä me emme petä itseämme ja kuvittele, että voimme odottaa niin kauan, että olemme konfliktin keskellä ja voisimme siinä kohdassa lähettää Natoon hakemuksen, joka käsiteltäisiin pikaisesti ja sitten pääsisimme Naton turvatakuiden piiriin. Tällaisen mielikuvan syöttäminen kansalaisille ei ole rehellistä.
Eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän palkkalistoilla
Halla-aho sanoo pitävänsä valitettavana sitä, että Venäjästä on tullut Suomessa sisäpoliittinen työkalu.
&#8211; Jos joku on niin sanotusti ”väärää mieltä” mistä tahansa kysymyksestä, kuten Natosta, EU-liittovaltiokehityksestä tai maahanmuuttopolitiikasta, niin ne, jotka ovat väärää mieltä, leimataan joko Putinin hyödyllisiksi idiooteiksi tai vieraan vallan agenteiksi.
Halla-aho katsoo, että on kuitenkin olemassa toimijoita, joilla on monia syitä suhtautua ”väärällä tavalla ymmärtäväisesti” Venäjään.
&#8211; Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä. Viittaan esimerkiksi moniin entisiin päättäjiin ja huippupoliitikkoihin eurooppalaisissa maissa, jotka ovat venäläisen kaasuteollisuuden palkkalistoilla. Heidän motiivinsa ovat ymmärrettäviä.
&#8211; Sitten on tietysti niitä, jotka uskovat propagandaa, jota Venäjä tuottaa, sekä venäläisiä viestimiä pitkin että länsimaissa olevien asiamiestensä kautta.
Ihmisoikeudet turvaavat myös suomalaisia
Ykkösaamussa tiedusteltiin Halla-ahon näkemyksiä ihmisoikeuksiin. Halla-aho katsoo, että on olemassa myös näkemyseroja siitä, mitkä kaikki oikeudet pitäisi ylipäätään laskea ihmisoikeuksien joukkoon.
Perussuomalainen käsitys on, että oikeus muuttaa Suomeen ja jäädä tänne ei ole ihmisoikeus vaan etuoikeus.
&#8211; Kun maahanmuuttolainsäädäntöä käsitellään eduskunnassa, usein törmää ajatukseen, että ihmisellä olisi ihmisoikeus, esimerkiksi turvapaikkakanavaa käyttäen tulla Suomeen ja jäädä tänne siitä riippumatta, mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi Suomessa asuvien suomalaisten turvallisuuteen, Halla-aho sanoo.
Halla-aho muistutti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut suomalaistenkin olevan ihmisoikeuksien piirissä.
&#8211; Presidentti Niinistö on esittänyt puheenvuoroissaan sellaisia ajatuksia, joihin on helppo yhtyä, kuten että myös suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on ihmisoikeuskysymys.
&nbsp;

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>