Ulkoasiainvaliokunta äänesti tänään Jussi Halla-ahon puheenjohtajuuden puolesta. Äänestystä väritti poikkeuksellinen näytelmä joka pakottaa kysymään, mitä RKP kulisseissa oikein touhuaa.

RKP:n aloitteesta puheenjohtajavalinnasta järjestettiin suljettu lippuäänestys. Valiokunta valitsi Halla-ahon puheenjohtajakseen äänin 11 puolesta, 0 vastaan, 6 tyhjää. Menettelyssä on pikkusieluisen protestoinnin makua, ja PS-ryhmyri Ville Tavio antaakin RKP:n kuulla kunniansa.

Kansanedustaja Eva Biaudet (rkp.) kertoo MTV3:lle olevansa yksi tyhjää äänestäneistä.

Tavio nostaa esiin RKP:n aseman oikeusministeriötä hallussaan pitävänä puolueena. Sen rooliin sopii erittäin huonosti se, että että sanoin ja teoin annetaan ymmärtää, ettei yksi puolue olisi sovelias toimimaan eduskunnan tehtävissä.

Tavio kirjoittaa:

”Ulkoasiainvaliokunta suoritti poikkeuksellisesti pj:n lippuäänestyksen Rkp:n vaatimuksesta.

Halla-aho 11 ääntä ja 6 tyhjää.

Äänestys oli pikkusieluinen protesti osalta hallituspuolueita.

Viesti oli, että puolueiden yhdessä sopimaa eduskunnan paikkajakoa ei kunnioiteta.

Voi miettiä millainen demokratian tila Suomessa olisi jos Rkp:n esittämällä tavalla PS yhtäkkiä suljettaisiin ulos eduskunnan päätöksenteosta.

Erikoinen pyrkimys om-puolueelta @anna_maja ulkosiainvaliokunnassa, jonka tulisi edustaa stabiliteettia ja demokratiaa.”

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kommentoi asiaa Ilta-Sanomille. Hänen mukaansa Rkp:llä ei ole pyrkimystä sulkea ketään pois päätöksenteosta.

Toimittajan kommentti

Rkp väittää, ettei sillä ole pyrkimystä sulkea ketään pois päätöksenteosta. Mitäpä muutakaan se voisi sanoa? Jos vaikkapa puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaisi, että ”kyllä, tarkoituksemme on todellakin sulkea yksi puolue pois päätöksenteosta”, hän osoittaisi karvaalla tavalla, ettei Suomi ole demokratia laisinkaan, vaan Venäjän kaltainen despotia, jossa opposition toimintamahdollisuudet kavennetaan olemattomiin.

Maalaisjärki kertoo, että kun on kyse poliitikoista, kannattaa ennemmin katsoa sitä, mitä politiikko tekee kuin kuunnella sitä, mitä hän sanoo. Poliitikoilla kun on taipumuksena tehdä yhtä ja puhua toista. Miten RKP sitten on toiminut viime aikoina demokratian hyväksi? Miten se on vahvistanut opposition toimintaedellytyksiä?

Esimerkiksi siirtelemällä vaaleja tekaistuin perustein.

Esimerkiksi katsomalla sormien läpi valtioneuvoston laittomaksi osoittautuneita salauspäätöksiä.

Esimerkiksi estämällä kaikille demokratioille luonteenomaista mielipiteenilmaisua kyhäämällä töpeksivien vallanpitäjien suojaksi maalituslakeja.

Esimerkiksi tukkimalla opposition edustajien suita ns vihapuhelaeilla, joiden ääneen sanomaton tarkoitus on estää hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista aiheutuvien ongelmien esille nostaminen.

RKP odottaa tilaisuuttaan. Se ei voi vielä hyökätä haluamallaan tavalla, joten se on odotettava tilaisuuttaan. Sillä välin se tekee jatkuvasti pientä kiusaa, kylvää epäluottamusta ja kalvaa vaivihkaa opposition toimintaedellytyksiä.

MATIAS TURKKILA