Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kireästä tilanteesta huolimatta Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella, mutta ei pelkästään Venäjän asettamilla ehdoilla. – On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Venäjän intressit Ukrainan ja geopolitiikan suhteen ovat helposti analysoitavissa, mutta epäselväksi on jäänyt, miten Venäjä aikoo niitä edistää.

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että Venäjällä on mielessään useita skenaarioita, joista osa on keskenään vaihtoehtoisia ja osaa Venäjä toteuttaa rinnakkain.

– Yksi on varmasti se, että tilanne pyritään ajamaan kuilun partaalle ja hankkimaan sitä kautta myönnytyksiä.

Halla-aho kiinnittää huomiota myös Venäjän duuman äskettäiseen vetoomukseen Vladimir Putinille, että tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan niin kutsutut kapinallisalueet.

– On selvää, että Venäjän valtapuolue ei esitä tällaista ilman Putinin hyväksyntää. Putin esiintyi hieman vastahakoisesti. Luulen, että nyt rakennetaan hyvä poliisi-paha poliisi -tyyppistä asetelmaa jossa Putin näyttäytyy rationaalisena keskustelukumppanina, mutta samalla hän muistuttaa muuta maailmaa, että jos ette tee niin kuin minä haluan, tarjolla on huonompiakin vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa.

Venäjän intressejä ei voi hyväksyä

Halla-aho arvioi pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi liittää itseensä Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.

– Ne ovat raunioiksi pommitettuja alueita ja käytännössä gangstereiden hallussa. Se, mitä Venäjä tavalla tai toisella haluaa, on Ukraina eikä Donetski ja Luhanski. Jos nämä alueet ovat tosiasiallisesti Venäjän kontrollissa, mutta alueilla on kuitenkin vaikutusvaltaa Ukrainan tekemiin päätöksiin, on Venäjän kannalta edullista, että ne pysyvät osana Ukrainaa, samalla luoden epävakautta.

Yhdysvallat on juuri saanut Venäjän vastauksen Yhdysvaltojen tekemiin ehdotuksiin Venäjän turvatakuuta koskevista vaatimuksista. Lähettämässään kirjeessä Venäjä vaatii yhdysvaltalaisjoukkojen vetämistä pois Euroopasta.

Halla-aho katsoo, että Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella tietyistä kysymyksistä.

– On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei erityisesti vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä.

Värivallankumoukset pelottavat

Halla-aho katsoo, että entisissä sosialistisissa maissa, kuten Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa, aiemmin tapahtuneet niin sanotut värivallankumoukset pelottavat Venäjää.

– Mitä lähemmäs Venäjää tullaan mentaalisesti, kuten Ukrainaan, sitä enemmän se pelottaa Venäjää sen oman sisäisen kehityksen kannalta.

Halla-aho katsoo myös, että Venäjälle Ukraina on sotilasstrategisesti tärkeä.

– Silti katsoisin, että Venäjän tärkeimmät motiivit ovat psykologisia ja taustat ovat kaukana, jopa tuhannen vuoden takana historiassa. Tätä länsimaissa saattaa olla hankala ymmärtää, koska meidän kannaltamme se ei ole rationaalinen motiivi aloittaa sotaa, mutta se on monelle venäläiselle täysin oikeutettu motiivi.

Venäjä pyrkii kaikin keinoin torjumaan Naton itälaajentumisen. Välillä Venäjä on vaatimustensa yhteydessä maininnut Ukrainan, välillä Suomen ja Ruotsin.

Tilannetta hämmensi entisestään Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tuli möläyttäneeksi, että Naton itälaajentuminen ei ole asialistalla niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Putin ovat vallassa. Scholzin puheiden on yleisesti tulkittu olleen nappisyöttö Putinin lapaan.

Halla-aho pitää Scholzin lausuntoa harkitsemattomana.

– Itäisessä Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa lausunto herättää ikäviä mielikuvia eräästä toisesta saksalaisten ja venäläisten huippukokouksesta Moskovassa vuonna 1939, jossa kokouksessa myös sovittiin etupiireistä.

Jos Venäjä ottaa riskin, Pandoran laatikko on auki

Halla-aho arvioi, että Venäjällä kuitenkin arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä Ukrainaan pitäisi maksaa.

– Jos Venäjä ottaa riskin ja toteaa, että hinta on siedettävä, se avaa melkoisen ”Pandoran laatikon” jatkossa, koska se varmuudella lisää Venäjän aggressiivisuutta ulkopolitiikassa, vääränlaista itsevarmuutta ja asettaa uudenlaiseen tilanteeseen kaikki Venäjän pienet naapurimaat, etenkin turvallisuusjärjestelyjen ulkopuolella olevat maat.

A-Talkissa vieraina olivat myös maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.

Forsbergin mukaan on edelleen mahdollista, että Venäjä voisi vetäytyä. Forsberg kehottikin tarkkailemaan Ukrainan rajalla olevien venäläisjoukkojen määrää.

– Vaikka tilanne on vedetty näin pitkälle, ja joidenkin mielestä uhkana Venäjälle olisi kasvojen menetys, niin ainakin Venäjän sisäpolitiikassa on olemassa paljon keinoja, joilla vetäytyminen voitaisiin selittää voitoksi ja se saattaa riittää Putinille.

Pynnönniemi sanoi olevansa arviosta samaa mieltä.

– Vaikka Venäjä ei olekaan saavuttanut vaatimiaan tavoitteita, vaan paremminkin vahvistanut lännen yhtenäisyyttä, Venäjä pystyy ”kääntämään kelkan” sellaiseen ajatukseen, että Venäjä pelasti Euroopan sodalta.

SUOMEN UUTISET