

KUVAKAAPPAUS/YLE
Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kireästä tilanteesta huolimatta Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella, mutta ei pelkästään Venäjän asettamilla ehdoilla. – On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.
Venäjän intressit Ukrainan ja geopolitiikan suhteen ovat helposti analysoitavissa, mutta epäselväksi on jäänyt, miten Venäjä aikoo niitä edistää.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että Venäjällä on mielessään useita skenaarioita, joista osa on keskenään vaihtoehtoisia ja osaa Venäjä toteuttaa rinnakkain.
– Yksi on varmasti se, että tilanne pyritään ajamaan kuilun partaalle ja hankkimaan sitä kautta myönnytyksiä.
Halla-aho kiinnittää huomiota myös Venäjän duuman äskettäiseen vetoomukseen Vladimir Putinille, että tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan niin kutsutut kapinallisalueet.
– On selvää, että Venäjän valtapuolue ei esitä tällaista ilman Putinin hyväksyntää. Putin esiintyi hieman vastahakoisesti. Luulen, että nyt rakennetaan hyvä poliisi-paha poliisi -tyyppistä asetelmaa jossa Putin näyttäytyy rationaalisena keskustelukumppanina, mutta samalla hän muistuttaa muuta maailmaa, että jos ette tee niin kuin minä haluan, tarjolla on huonompiakin vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Venäjän intressejä ei voi hyväksyä
Halla-aho arvioi pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi liittää itseensä Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.
– Ne ovat raunioiksi pommitettuja alueita ja käytännössä gangstereiden hallussa. Se, mitä Venäjä tavalla tai toisella haluaa, on Ukraina eikä Donetski ja Luhanski. Jos nämä alueet ovat tosiasiallisesti Venäjän kontrollissa, mutta alueilla on kuitenkin vaikutusvaltaa Ukrainan tekemiin päätöksiin, on Venäjän kannalta edullista, että ne pysyvät osana Ukrainaa, samalla luoden epävakautta.
Yhdysvallat on juuri saanut Venäjän vastauksen Yhdysvaltojen tekemiin ehdotuksiin Venäjän turvatakuuta koskevista vaatimuksista. Lähettämässään kirjeessä Venäjä vaatii yhdysvaltalaisjoukkojen vetämistä pois Euroopasta.
Halla-aho katsoo, että Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella tietyistä kysymyksistä.
– On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei erityisesti vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä.
Värivallankumoukset pelottavat
Halla-aho katsoo, että entisissä sosialistisissa maissa, kuten Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa, aiemmin tapahtuneet niin sanotut värivallankumoukset pelottavat Venäjää.
– Mitä lähemmäs Venäjää tullaan mentaalisesti, kuten Ukrainaan, sitä enemmän se pelottaa Venäjää sen oman sisäisen kehityksen kannalta.
Halla-aho katsoo myös, että Venäjälle Ukraina on sotilasstrategisesti tärkeä.
– Silti katsoisin, että Venäjän tärkeimmät motiivit ovat psykologisia ja taustat ovat kaukana, jopa tuhannen vuoden takana historiassa. Tätä länsimaissa saattaa olla hankala ymmärtää, koska meidän kannaltamme se ei ole rationaalinen motiivi aloittaa sotaa, mutta se on monelle venäläiselle täysin oikeutettu motiivi.
Venäjä pyrkii kaikin keinoin torjumaan Naton itälaajentumisen. Välillä Venäjä on vaatimustensa yhteydessä maininnut Ukrainan, välillä Suomen ja Ruotsin.
Tilannetta hämmensi entisestään Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tuli möläyttäneeksi, että Naton itälaajentuminen ei ole asialistalla niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Putin ovat vallassa. Scholzin puheiden on yleisesti tulkittu olleen nappisyöttö Putinin lapaan.
Halla-aho pitää Scholzin lausuntoa harkitsemattomana.
– Itäisessä Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa lausunto herättää ikäviä mielikuvia eräästä toisesta saksalaisten ja venäläisten huippukokouksesta Moskovassa vuonna 1939, jossa kokouksessa myös sovittiin etupiireistä.
Jos Venäjä ottaa riskin, Pandoran laatikko on auki
Halla-aho arvioi, että Venäjällä kuitenkin arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä Ukrainaan pitäisi maksaa.
– Jos Venäjä ottaa riskin ja toteaa, että hinta on siedettävä, se avaa melkoisen ”Pandoran laatikon” jatkossa, koska se varmuudella lisää Venäjän aggressiivisuutta ulkopolitiikassa, vääränlaista itsevarmuutta ja asettaa uudenlaiseen tilanteeseen kaikki Venäjän pienet naapurimaat, etenkin turvallisuusjärjestelyjen ulkopuolella olevat maat.
A-Talkissa vieraina olivat myös maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Forsbergin mukaan on edelleen mahdollista, että Venäjä voisi vetäytyä. Forsberg kehottikin tarkkailemaan Ukrainan rajalla olevien venäläisjoukkojen määrää.
– Vaikka tilanne on vedetty näin pitkälle, ja joidenkin mielestä uhkana Venäjälle olisi kasvojen menetys, niin ainakin Venäjän sisäpolitiikassa on olemassa paljon keinoja, joilla vetäytyminen voitaisiin selittää voitoksi ja se saattaa riittää Putinille.
Pynnönniemi sanoi olevansa arviosta samaa mieltä.
– Vaikka Venäjä ei olekaan saavuttanut vaatimiaan tavoitteita, vaan paremminkin vahvistanut lännen yhtenäisyyttä, Venäjä pystyy ”kääntämään kelkan” sellaiseen ajatukseen, että Venäjä pelasti Euroopan sodalta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tuomas Forsberg Katri Pynnöniemi joukot ulkoasianvaliokunta kansainväliset suhteet neuvottelut Hyökkäys kriisi uhka länsimaat yhtenäisyys Olaf Scholz Vladimir Putin Ukraina Venäjä Saksa nato Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: “Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja”

Halla-aho: Keskusteluyhteyttä Venäjään täytyy pitää yllä, mutta on oltava tarkkana siitä, mistä neuvotellaan – ”Venäjä pyrkii siirtämään maalitolppia ja keskustelun aihetta”

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä

Yrittikö oikeusministeriötä hallussaan pitävä RKP sulkea perussuomalaisia pois eduskunnan päätöksenteosta? Ville Tavio lataa pöytään ankarat moitteet

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Perussuomalaiset tuomitsee Venäjän yksipuoliset toimet: Meillä on valmius yhteisiin vastatoimiin

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Ruotsin Kela maksaa vuosittain miljardituet vilpillisille kansalaisille – tapausten määrä moninkertaistunut muutamassa vuodessa
Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.