Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Telakoiden jättitilaukset merkki suhdanteen kääntymisestä –  tuhansia uusia työpaikkoja

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Tuomas Forsberg

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat tänään maanantaina Naantalissa. Paneelikeskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota voi kestää vielä pitkään, koska tavoitteena voi olla jäätyvän konfliktin luominen. &#8211; Venäjä voi ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho painotti, että maailmalla ei edes ole tarkkaa tietoa Venäjän motiiveista aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
&#8211; Ukrainan tavoitteet luonnollisesti ovat selkeät, mutta Venäjän strategisia tavoitteita ei varmuudella tiedetä, koska Venäjällä voi olla rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia tavoitteita. Voidaan toki sanoa, että suuressa kuvassa Venäjä ei halua Ukrainalle mitään hyvää.
Halla-aho totesi, että jos Venäjä ei kykene saavuttamaan Ukrainassa sotilaallista voittoa, Venäjälle voi kelvata se, että se onnistuu pitämään Ukrainan jatkuvassa kaaoksessa ja kriisitilassa.
&#8211; Venäjä luottaa siihen, että jossain vaiheessa muu maailma kyllästyy tilanteeseen ja syntyy painetta alkaa normalisoida suhteita Venäjään. Ymmärtääkseni Venäjällä on varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, koska Venäjällä on länsimaita parempi kyky ottaa vastaan tappioita.
Paneeliin osallistuvat myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok), vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka totesi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet pienelle alueelle.
Kivisen mukaan ei ole näkymää sille, että jompi kumpi osapuoli saisi aikaan sotilaallisen ratkaisun.
&#8211; Myöskään neuvotteluhalukkuutta ei näytä olevan. Sota siis jatkunee tulevaisuudessa kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku. Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän offensiivi jatkuu.
Tulevia sotia pyrittävä estämään
Halla-ahon mukaan olisi vaikeaa ja jopa vaarallista lähteä ulkoapäin antamaan neuvoja, mihin osapuolten, varsinkaan Ukrainan, pitäisi tyytyä.
Halla-aho kuitenkin varoitti tilanteesta, jossa Venäjä saavuttaisi voitoksi katsomiaan lopputuloksia.
&#8211; Sillä olisi sitten vaikutuksia siihen, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Meidän pitäisikin pohtia paitsi tätä käynnissä olevaa sotaa ja millä se saadaan loppumaan, myös sitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja – ennen kaikkea – miten me estämme tulevia sotia. Meidän pitää olla luomatta Venäjälle kannusteita ryhtyä vastaaviin operaatioihin tulevaisuudessa.
Orpo huomautti, että Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan. Myös Orpo arvioi, että Venäjä saattaa nyt tavoitella pidempiaikaista jäätynyttä konfliktia, vastaavasti kuin aiemmin itäisen Ukrainan alueella.
&#8211; Venäjän piti hoitaa nopeasti vallanvaihto Ukrainassa ja ottaa maa haltuunsa. Sen he jo hävisivät. Mutta jos jäätynyt konflikti syntyy ja Ukraina menettää lisää alueita se voidaan katsoa Ukrainalle tappioksi.
Halla-aho kuvasi Venäjää arvaamattomaksi ja sanoi että Venäjä tulkitsee maailmanjärjestystä eri tavoin kuin muut valtiot.
&#8211; Länsimaissa ajatellaan, että kansainvälinen yhteisö on tasa-arvoinen, jossa samanarvoisia toimijoita ovat niinkin erilaiset valtiot kuin Kiina, Suomi ja Naurun tasavalta. Venäjällä on kuitenkin supervaltiomentaliteetti, jossa eri kokoisilla valtioilla on erilaiset säännöt. Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että samat säännöt koskevat Venäjää, Suomea tai vaikka Naurun tasavaltaa.
Venäjä katsoo sillä olevan etuoikeuksia
Halla-aho arvioi, että Venäjä katsoo sillä olevan privilegioita (etuoikeuksia).
&#8211; Venäjä haluaa pitää itsellään oikeuksia naapureihinsa ja etupiireihinsä. Venäjällä on varmasti vaikea ymmärtää sitä, että tätä asiaa ei olla ymmärtävinään lännessä.
&#8211; Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat vastapuolina, koska Venäjän mielestä ne kuuluvat samaan kategoriaan. Pienet valtiot voivat päättää vain, mihin etupiiriin ne kuuluvat. Tällaisessa maailmankuvassa ei ole sijaa pienten valtioiden itsenäisyydelle tai suvereenisuudelle.
Halla-aho arvioi, että kriisi Ukrainassa jatkuu – ja pahenee tasan niin kauan kuin Venäjä katsoo, että se voi saavuttaa tavoitteitaan Ukrainaa pommittamalla.
&#8211; Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan. Siis tavalla tai toisella pakottaa Venäjä tunnustamaan, se että jatkamalla sodankäyntiä Venäjän tavoitteet eivät etene.
Halla-aho sanoi ymmärtävänsä, miksi länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan sotaan eskalaation pelossa, mutta varoitti myös, että puuttumattomuudella voi olla arvaamattomia seurauksia.
&#8211; Historiasta on hyvä pohtia vastaavia tilanteita. Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan, mutta silloin sitä ei tiedetty että maailmansota oli alkamassa. Päinvastoin, länsimaat halusivat välttää eskalaation ja siksi reaktiot Hitlerin hyökkäykseen jäivät symbolisiksi. Toisin sanoen, siinäkin on riskejä, jos ei tehdä riittävästi ajoissa, koska silloin joudutaan tekemään myöhemmin enemmän ja vielä kivuliaampia asioita.
Nato-jäsenyydessä tärkeintä estää konfliktit ennalta
Halla-aho ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa olisi tarvetta suurille muutoksille tulevan Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä-politiikassa tärkeintä jatkossa kuitenkin on pyrkiä ennalta ehkäisemään konfliktit.
&#8211; Olemme nähneet, että jos Venäjä ei perinteisessä mielessä pysty edistämään sotilaallisia tavoitteitaan, se on valmis tappamaan ja hävittämään kaiken ympäriltään. Siksi on nostettava mahdollisimman korkealle Venäjän kynnys aloittaa konflikti tai uhata sillä. Näkisin, että Nato-jäsenyyden suurin anti on nimenomaan tässä.
Nato-jäsenyyden myötä Suomikin on pääsemässä Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan piiriin.
&#8211; Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, onko Naton artikla viisi jotain muutakin kuin paperia, koska sitä ei ole koskaan testattu, mutta siihenkin on varmasti syy että ei ole testattu. Syy on se, että Venäjä joutuu vakavasti ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että artikla viisi on jotain muutakin kuin paperia.
Natoon ei pidä mennä reunaehdot edellä
Vasemmiston Anderssonin mukaan Suomen tulisi Natossa linjata hyvissä ajoin pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä siitä, että Suomeen ei tule ydinaseita tai ulkomaisia joukkoja.
Halla-aho huomautti Anderssonille, että Natoon ei ole viisasta lähteä liittymään reunaehdot edellä, koska se samalla kuluttaa poliittista pääomaa.
&#8211; Erityisen huono ajatus se on silloin, jos uhat, joita vastaan pyritään varautumaan eivät ole todellisia, kuten ydinaseiden tai ulkomaisten joukkojen sijoittaminen Suomeen. Kumpiakaan ei ole sijoitettu yhteenkään uuteen Nato-jäsenmaahan 1990-luvun lopun jälkeen. En siis pitäisi tätä todellisena huolena tai ongelmana, enkä tekisi voimakkaita linjauksia. Suomi ei ole erikoistapaus eikä Natoon pidä lähteä erikoistapauksena.
Halla-aho arvioi, että Nato-jäsenyys ei estä ylläpitämästä suhteita Venäjään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjä tietysti vastustaa naapurimaiden liittymistä Natoon, mutta ei siksi että Venäjä kokisi Naton uhkaksi vaan siksi, että Nato-jäsenyys vähentää Venäjän mahdollisuuksia harjoittaa etupiiripolitiikkaa kyseisissä maissa, ja tämä ei sovi venäläisten supervalta-ajatteluun, Halla-aho sanoi.
Hän arvioi, että pidemmällä aikavälillä Nato-jäsenyys saattaa jopa vakauttaa Suomen ja Venäjän suhteita.
&#8211; Kun Venäjä hyväksyy tapahtuneet tosiasiat, se samalla poistaa Venäjältä kiusauksen pyrkiä harjoittamaan etupiiripolitiikkaa
Suhteiden normalisoiminen Venäjän kanssa on kuitenkin vaikeaa.
&#8211; On hankala nähdä reittejä ulos tästä tilanteesta, jotka mahdollistaisivat normaalien suhteiden paluun, ellei oteta lukuun skenaarioita Venäjän sisällä, mutta niillä on turhaa spekuloida. Toki rajanaapureiden välillä tiettyjen käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden on pakko toimia.

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Presidentti Tarja Halosen aiemmat Venäjästä ja Vladimir Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet varsin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa. Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Halonen myös vähätteli suomalaisten pelkoja Venäjästä.

Presidentti Tarja Halosen suhde Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin on nostanut esille runsaasti kysymyksiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on saanut monet suomalaiset eturivin päättäjät tarkistamaan käsityksiään Venäjästä sekä siitä, onko Venäjä uhka kotimaallemme. Tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012 toimineelle demaritaustaiselle Tarja Haloselle Venäjän invaasion tuomitseminen näytti kuitenkin olleen pitkään erityisen vaikeaa.
Ylelle maaliskuun lopussa antamassaan haastattelussa Halonen perusteli presidenttikautensa näkemyksiä Venäjästä. Vladimir Putinin suhteen Halonen pysytteli melko vaitonaisena. Haastattelussa laajaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/antikainen-presidentti-halosen-nakemykset-baltian-maista-ovat-hapeallisia/">tyrmistystä</a> herätti Halosen lausunto jonka mukaan Baltian maiden Nato-jäsenyyden taustalla olisi se, että maat olisivat tottuneet kollektiivisiin turvajärjestelyihin neuvostoaikana. Baltian maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.
Halonen pyyteli sittemmin lausuntoaan anteeksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eilisessä Yle-haastattelussa käyttämäni ilmaisu Baltian maiden historiallisesta suhteesta kollektiivisiin turvajärjestelyihin oli huono, ja se on loukannut monia. Pyydän anteeksi epäonnistunutta ilmaisuani. (1/2)
&mdash; Tarja Halonen (@TarjaHalonen) <a href="https://twitter.com/TarjaHalonen/status/1509522241528254465?ref_src=twsrc%5Etfw">March 31, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Venäjällä ja Suomellako muka samat päämäärät?
Presidentti Halosen monet aiemmat Venäjästä ja Putinista antamat lausunnot ovat muuttuneet erittäin hämmentäviksi kun niitä lukee nykykontekstissa.
Erityisen huonolla tavalla on vanhentunut Halosen ensimmäisellä presidenttikaudellaan antama <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5219315">haastattelu, </a>jossa Halonen vähättelee suomalaisten pelkoja Venäjästä. Halonen myös ylistää Putinin hallintoa, joka on Halosen mielestä osoittautunut paljon paremmaksi, kuin mitä 15 vuotta sitten epäiltiin Venäjälle syntyvän.
Halonen muistuttaa, että Suomen naapurina ei ole enää Neuvostoliitto tai tsaarin Venäjä. Halosen mukaan Suomi ja Venäjä jopa jakavat samat ideologiset päämäärät, kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon. Keväällä 2022 Tällaiset arviot Venäjästä näyttäytyvät lähinnä irvokkailta.
Venäjä syyllistynyt sotarikoksiin
Useiden eurooppalaisten oikeusasiantuntijoiden mukaa Venäjä on syyllistynyt <a href="https://fi.eureporter.co/general/2022/04/15/european-rights-experts-say-russia-has-committed-war-crimes-in-ukraine/">sotarikoksiin</a> Ukrainassa.
ETYJ:n asiantuntijavaltuuston tuoreessa raportissa on listattu useita Venäjän vastuulla olevia häikäilemättömiä tekoja. Lausunnossaan Yhdysvaltain Etyj-lähettiläs Michael Carpenter totesi, että koko raportti &#8221;dokumentoi luettelon Venäjän joukkojen Ukrainassa tekemästä epäinhimillisyydestä&#8221;.
Venäjä on esimerkiksi tuhonnut pommituksillaan siviilikohteita sekä lastensairaalan Mariupolin satamakaupungissa Itä-Ukrainassa. Venäjän isku pakotti sairaalan potilaat evakuoitumaan, joukossa oli paitsi sairaalan henkilökuntaa, myös useita raskaana olevia naisia.
Venäjän joukot tunnetusti myös käyttävät laajamittaista <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/mika-aaltola-laajamittaisen-raiskaamisen-kayttaminen-on-karmivaa/#0ab923da.">raiskaamista</a> sota-aseenaan. Seksuaalinen väkivalta kertoo epäinhimillisyydestä sekä vihasta naisia ja lapsia kohtaan.
Hyväuskoisuus jyräsi reaalipolitiikan yli
Suomen kuvalehden jutussa vuodelta 2011 Halonen jopa kertoo luonteensa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/presidentti-tarja-halonen-vladimir-putinista-olemme-ystavia/">ystävyyssuhteen</a> Putiniin.
Halosen mukaan Putinilla on hyvä huumorintaju, samankaltainen kuin hänellä itsellään.
&#8211; Huumorista pitää pystyä erottamaan, että mikä siinä on tosi kovaa ja mikä semmoista taiteellista lisää, Halonen sirkuttaa.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg katsoo, että presidentti Halonen on päässyt Venäjä-keskustelussa <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4524697">liian helpolla</a>. Professori haluaisi selvittää, miksi presidentti Tarja Halosella oli väärä analyysi Venäjästä.
Entinen kansanedustaja Jukka Tarkka puolestaan toteaa, että Halosen ajattelussa romanttinen <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4524697">hyväuskoisuus</a> jyräsi reaalipoliittisen ajattelun yli.

Nyt ei lausunto vanhentunut arvokkaasti: Presidentti Halosen mukaan Venäjän päämäärinä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kireästä tilanteesta huolimatta Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella, mutta ei pelkästään Venäjän asettamilla ehdoilla. &#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Venäjän intressit Ukrainan ja geopolitiikan suhteen ovat helposti analysoitavissa, mutta epäselväksi on jäänyt, miten Venäjä aikoo niitä edistää.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että Venäjällä on mielessään useita skenaarioita, joista osa on keskenään vaihtoehtoisia ja osaa Venäjä toteuttaa rinnakkain.
&#8211; Yksi on varmasti se, että tilanne pyritään ajamaan kuilun partaalle ja hankkimaan sitä kautta myönnytyksiä.
Halla-aho kiinnittää huomiota myös Venäjän duuman äskettäiseen vetoomukseen Vladimir Putinille, että tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan niin kutsutut kapinallisalueet.
&#8211; On selvää, että Venäjän valtapuolue ei esitä tällaista ilman Putinin hyväksyntää. Putin esiintyi hieman vastahakoisesti. Luulen, että nyt rakennetaan hyvä poliisi-paha poliisi -tyyppistä asetelmaa jossa Putin näyttäytyy rationaalisena keskustelukumppanina, mutta samalla hän muistuttaa muuta maailmaa, että jos ette tee niin kuin minä haluan, tarjolla on huonompiakin vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Venäjän intressejä ei voi hyväksyä
Halla-aho arvioi pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi liittää itseensä Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.
&#8211; Ne ovat raunioiksi pommitettuja alueita ja käytännössä gangstereiden hallussa. Se, mitä Venäjä tavalla tai toisella haluaa, on Ukraina eikä Donetski ja Luhanski. Jos nämä alueet ovat tosiasiallisesti Venäjän kontrollissa, mutta alueilla on kuitenkin vaikutusvaltaa Ukrainan tekemiin päätöksiin, on Venäjän kannalta edullista, että ne pysyvät osana Ukrainaa, samalla luoden epävakautta.
Yhdysvallat on juuri saanut Venäjän vastauksen Yhdysvaltojen tekemiin ehdotuksiin Venäjän turvatakuuta koskevista vaatimuksista. Lähettämässään kirjeessä Venäjä vaatii yhdysvaltalaisjoukkojen vetämistä pois Euroopasta.
Halla-aho katsoo, että Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella tietyistä kysymyksistä.
&#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei erityisesti vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä.
Värivallankumoukset pelottavat
Halla-aho katsoo, että entisissä sosialistisissa maissa, kuten Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa, aiemmin tapahtuneet niin sanotut värivallankumoukset pelottavat Venäjää.
&#8211; Mitä lähemmäs Venäjää tullaan mentaalisesti, kuten Ukrainaan, sitä enemmän se pelottaa Venäjää sen oman sisäisen kehityksen kannalta.
Halla-aho katsoo myös, että Venäjälle Ukraina on sotilasstrategisesti tärkeä.
&#8211; Silti katsoisin, että Venäjän tärkeimmät motiivit ovat psykologisia ja taustat ovat kaukana, jopa tuhannen vuoden takana historiassa. Tätä länsimaissa saattaa olla hankala ymmärtää, koska meidän kannaltamme se ei ole rationaalinen motiivi aloittaa sotaa, mutta se on monelle venäläiselle täysin oikeutettu motiivi.
Venäjä pyrkii kaikin keinoin torjumaan Naton itälaajentumisen. Välillä Venäjä on vaatimustensa yhteydessä maininnut Ukrainan, välillä Suomen ja Ruotsin.
Tilannetta hämmensi entisestään Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tuli möläyttäneeksi, että Naton itälaajentuminen ei ole asialistalla niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Putin ovat vallassa. Scholzin puheiden on yleisesti tulkittu olleen nappisyöttö Putinin lapaan.
Halla-aho pitää Scholzin lausuntoa harkitsemattomana.
&#8211; Itäisessä Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa lausunto herättää ikäviä mielikuvia eräästä toisesta saksalaisten ja venäläisten huippukokouksesta Moskovassa vuonna 1939, jossa kokouksessa myös sovittiin etupiireistä.
Jos Venäjä ottaa riskin, Pandoran laatikko on auki
Halla-aho arvioi, että Venäjällä kuitenkin arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä Ukrainaan pitäisi maksaa.
&#8211; Jos Venäjä ottaa riskin ja toteaa, että hinta on siedettävä, se avaa melkoisen ”Pandoran laatikon” jatkossa, koska se varmuudella lisää Venäjän aggressiivisuutta ulkopolitiikassa, vääränlaista itsevarmuutta ja asettaa uudenlaiseen tilanteeseen kaikki Venäjän pienet naapurimaat, etenkin turvallisuusjärjestelyjen ulkopuolella olevat maat.
A-Talkissa vieraina olivat myös maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Forsbergin mukaan on edelleen mahdollista, että Venäjä voisi vetäytyä. Forsberg kehottikin tarkkailemaan Ukrainan rajalla olevien venäläisjoukkojen määrää.
&#8211; Vaikka tilanne on vedetty näin pitkälle, ja joidenkin mielestä uhkana Venäjälle olisi kasvojen menetys, niin ainakin Venäjän sisäpolitiikassa on olemassa paljon keinoja, joilla vetäytyminen voitaisiin selittää voitoksi ja se saattaa riittää Putinille.
Pynnönniemi sanoi olevansa arviosta samaa mieltä.
&#8211; Vaikka Venäjä ei olekaan saavuttanut vaatimiaan tavoitteita, vaan paremminkin vahvistanut lännen yhtenäisyyttä, Venäjä pystyy ”kääntämään kelkan” sellaiseen ajatukseen, että Venäjä pelasti Euroopan sodalta.

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”