Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

yhtenäisyys

EU-vaaliehdokas, kansanedustaja Arja Juvonen esittää, että Suomen tulisi hakea ja käyttää Euroopan unionin tukia sekä elpymisrahastosta saatuja rahoja vanhusten asumispalvelujen sekä kotien ilmastoinnin ja viilennyksen kuntoon laittamiseen. Helleaaltojen aikaan vanhusten hoivayksiköt, sairaalat ja kodit ovat hengenvaarallisia ja vanhukset läkähtyvät kuumuuteen, Juvonen muistuttaa.

THL on selvittänyt, että kesällä 2018 helleaalto aiheutti lähes 400 ylimääräistä kuolemaa ja riskiryhmässä ovat juuri ikääntyneet, sillä ikääntyessä lämmönsääntelyn kyky heikkenee ja elimistö kuivuu helpommin. Kuumuus pahentaa myös muiden sairauksien oireita.
&#8211; Italiassa korona-ajan elpymisvälineen rahoja on valunut italialaisten kotien remontteihin. Italian hallitus on linjannut, että ”Superbonus 110” -avustuksella mahdollistetaan italialaisten talojen remontit ilmaiseksi. Raha tulee elpymispaketin varoista, ja italialaiset ovatkin anoneet avustusta runsaasti. Rahalla on vaihdettu ikkunoita, parannettu energiatehokkuutta ja asennettu aurinkopaneeleja ja lämmityslaitteita, kertoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Vanhukset tarvitsevat viilennystä
Korona-ajan elpymispaketti lappasi suomalaisten rahoja Eurooppaan, ja tätä perusteltiin rakenteellisten uudistusten edistämisellä, jotta Eurooppa pärjäisi maailmanlaajuisessa kilpailussa. Sen sanottiin olevan vastaus ennakoimattomaan kriisiin ja ehkäisevän yksittäisten maiden velkakriisin laajenemista. Sitä perusteltiin solidaarisuudella, jota ilman Euroopan unionin yhtenäisyys ja olemassaolo tulisi haastetuksi.
&#8211; Suomen maksuosuus elpymisvälineestä on noin 7,2 miljardia euroa, mutta takaisin saamme vain noin 2,6 miljardia euroa. Perussuomalaiset vastustivat EU:n elpymispakettia, jonka käyttötarkoitukset olivat jo silloin epäselviä.
&#8211; Kun italialaiset laittavat suomalaisten antamat rahat omiin remontteihinsa, mekin voimme siis tehdä samoin. Myös EU-tukia on ryhdyttävä hakemaan sairaaloiden ja ikääntyneiden hoivayksikköjen ilmastointien kuntoon laittamiseen. Vanhuksemme tarvitsevat viilennystä kesähelteiden kuumuuteen, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kireästä tilanteesta huolimatta Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella, mutta ei pelkästään Venäjän asettamilla ehdoilla. &#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Venäjän intressit Ukrainan ja geopolitiikan suhteen ovat helposti analysoitavissa, mutta epäselväksi on jäänyt, miten Venäjä aikoo niitä edistää.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että Venäjällä on mielessään useita skenaarioita, joista osa on keskenään vaihtoehtoisia ja osaa Venäjä toteuttaa rinnakkain.
&#8211; Yksi on varmasti se, että tilanne pyritään ajamaan kuilun partaalle ja hankkimaan sitä kautta myönnytyksiä.
Halla-aho kiinnittää huomiota myös Venäjän duuman äskettäiseen vetoomukseen Vladimir Putinille, että tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan niin kutsutut kapinallisalueet.
&#8211; On selvää, että Venäjän valtapuolue ei esitä tällaista ilman Putinin hyväksyntää. Putin esiintyi hieman vastahakoisesti. Luulen, että nyt rakennetaan hyvä poliisi-paha poliisi -tyyppistä asetelmaa jossa Putin näyttäytyy rationaalisena keskustelukumppanina, mutta samalla hän muistuttaa muuta maailmaa, että jos ette tee niin kuin minä haluan, tarjolla on huonompiakin vaihtoehtoja, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Venäjän intressejä ei voi hyväksyä
Halla-aho arvioi pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi liittää itseensä Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet.
&#8211; Ne ovat raunioiksi pommitettuja alueita ja käytännössä gangstereiden hallussa. Se, mitä Venäjä tavalla tai toisella haluaa, on Ukraina eikä Donetski ja Luhanski. Jos nämä alueet ovat tosiasiallisesti Venäjän kontrollissa, mutta alueilla on kuitenkin vaikutusvaltaa Ukrainan tekemiin päätöksiin, on Venäjän kannalta edullista, että ne pysyvät osana Ukrainaa, samalla luoden epävakautta.
Yhdysvallat on juuri saanut Venäjän vastauksen Yhdysvaltojen tekemiin ehdotuksiin Venäjän turvatakuuta koskevista vaatimuksista. Lähettämässään kirjeessä Venäjä vaatii yhdysvaltalaisjoukkojen vetämistä pois Euroopasta.
Halla-aho katsoo, että Venäjän kanssa on edelleen mahdollista neuvotella tietyistä kysymyksistä.
&#8211; On asioita, kuten aseriisunta, joita mikään osapuoli ei erityisesti vastusta. Luulen kuitenkin, että Venäjän intressit Ukrainan suhteen ovat pohjimmiltaan sellaisia, että ne eivät ole Ukrainalle hyväksyttävissä. Ja jos katsomme, että kansainvälinen oikeus on turva meille kaikille, Venäjän intressejä eivät muutkaan voi hyväksyä.
Värivallankumoukset pelottavat
Halla-aho katsoo, että entisissä sosialistisissa maissa, kuten Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa, aiemmin tapahtuneet niin sanotut värivallankumoukset pelottavat Venäjää.
&#8211; Mitä lähemmäs Venäjää tullaan mentaalisesti, kuten Ukrainaan, sitä enemmän se pelottaa Venäjää sen oman sisäisen kehityksen kannalta.
Halla-aho katsoo myös, että Venäjälle Ukraina on sotilasstrategisesti tärkeä.
&#8211; Silti katsoisin, että Venäjän tärkeimmät motiivit ovat psykologisia ja taustat ovat kaukana, jopa tuhannen vuoden takana historiassa. Tätä länsimaissa saattaa olla hankala ymmärtää, koska meidän kannaltamme se ei ole rationaalinen motiivi aloittaa sotaa, mutta se on monelle venäläiselle täysin oikeutettu motiivi.
Venäjä pyrkii kaikin keinoin torjumaan Naton itälaajentumisen. Välillä Venäjä on vaatimustensa yhteydessä maininnut Ukrainan, välillä Suomen ja Ruotsin.
Tilannetta hämmensi entisestään Moskovassa vieraillut Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tuli möläyttäneeksi, että Naton itälaajentuminen ei ole asialistalla niin kauan kuin hän ja Venäjän presidentti Putin ovat vallassa. Scholzin puheiden on yleisesti tulkittu olleen nappisyöttö Putinin lapaan.
Halla-aho pitää Scholzin lausuntoa harkitsemattomana.
&#8211; Itäisessä Euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa lausunto herättää ikäviä mielikuvia eräästä toisesta saksalaisten ja venäläisten huippukokouksesta Moskovassa vuonna 1939, jossa kokouksessa myös sovittiin etupiireistä.
Jos Venäjä ottaa riskin, Pandoran laatikko on auki
Halla-aho arvioi, että Venäjällä kuitenkin arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä Ukrainaan pitäisi maksaa.
&#8211; Jos Venäjä ottaa riskin ja toteaa, että hinta on siedettävä, se avaa melkoisen ”Pandoran laatikon” jatkossa, koska se varmuudella lisää Venäjän aggressiivisuutta ulkopolitiikassa, vääränlaista itsevarmuutta ja asettaa uudenlaiseen tilanteeseen kaikki Venäjän pienet naapurimaat, etenkin turvallisuusjärjestelyjen ulkopuolella olevat maat.
A-Talkissa vieraina olivat myös maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Forsbergin mukaan on edelleen mahdollista, että Venäjä voisi vetäytyä. Forsberg kehottikin tarkkailemaan Ukrainan rajalla olevien venäläisjoukkojen määrää.
&#8211; Vaikka tilanne on vedetty näin pitkälle, ja joidenkin mielestä uhkana Venäjälle olisi kasvojen menetys, niin ainakin Venäjän sisäpolitiikassa on olemassa paljon keinoja, joilla vetäytyminen voitaisiin selittää voitoksi ja se saattaa riittää Putinille.
Pynnönniemi sanoi olevansa arviosta samaa mieltä.
&#8211; Vaikka Venäjä ei olekaan saavuttanut vaatimiaan tavoitteita, vaan paremminkin vahvistanut lännen yhtenäisyyttä, Venäjä pystyy ”kääntämään kelkan” sellaiseen ajatukseen, että Venäjä pelasti Euroopan sodalta.

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”

Tänään eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne korostaa maan johdon, erityisesti valtioneuvoston, roolia kansallisen yhtenäisyyden ja maanpuolustustahdon luomisessa. Puolustusasioissa suomalaisten pitää voida luottaa johtoonsa hallituspohjasta riippumatta.

Kansanedustaja Lulu Ranne kertaa tapahtumia tasan 82 vuoden takaa: Vuonna 1939 Karjalan kannaksella käytiin taisteluita ylivoimaista vihollista vastaan. Esimerkiksi Terenttilässä vihollinen oli itsenäisyyspäivänä ylittänyt Taipaleenjoen. Tänä päivänä 82 vuotta sitten, 7.12.1939, jalkaväkirykmentti JR 28:n 1. pataljoona ja JR 30:n 1. ja 2. pataljoona pysäyttivät vihollisen etenemisen. Pelkästään JR 30:n 1. pataljoona menetti tuona yhtenä päivänä 77 miestä.
Ranne kuvaa, miten maan johdolla oli tahto ja kyky viestiä joukoille, että asemat on pidettävä, tietäen, mitä se merkitsi. Sinä päivänä se merkitsi ainakin 77 miestä. Kaikkiaan talvisodan sotatapahtumissa menehtyi yli 26 000 suomalaista.
&#8211; Täällä eduskunnassakin on puhuttu monenlaisista veloista milloin minnekin. Meillä on talvisodan sankareille ja uhreille velka, jonka sisällön ja merkityksen omakohtainen tunteminen ja ymmärtäminen tuntuu valitettavasti haalistuvan polvi polvelta ja vuosi vuodelta, Ranne pahoittelee.
Maanpuolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys
Ranne lainaa puolustusselontekoa, jonka mukaan Suomen puolustuskyvyn perusta ovat asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja riittävä kansallinen yhtenäisyys. Maanpuolustustahdon ydin taas on Suomen ja suomalaisen elämäntavan kokeminen puolustamisen arvoiseksi ja riittävä kansallinen yhtenäisyys.
&#8211; Suomen materiaalinen valmius talvisotaan oli heikko. Sen sijaan maanpuolustustahto, kansallinen yhtenäisyys ja valtion johtaminen olivat maailmanluokkaa. Tänä päivänä olemme hankkineet tai hankkimassa maailmanluokan materiaalisen valmiuden. Miten on tahdon, yhtenäisyyden ja johtamisen kanssa? Ranne kysyy.
Yhtenäisyys pohjaa johtajuuteen ja luottamukseen
Ranteen mukaan ”riittävä” kansallisen yhtenäisyyden taso perustuu johtajuuteen ja luottamukseen.
&#8211; Puolustusasioissa suomalaisten täytyy voida luottaa johtoonsa, oli hallituspohja mikä hyvänsä. Luottaa siihen, että ymmärrys Suomesta alueeltaan ja turvallisuudeltaan loukkaamattomana itsenäisenä tasavaltana on yhteinen. Maamme johdon kyky, halu tai päättäväisyys puolustaa Suomen aluetta ja kansalaistensa turvallisuutta ei saa jättää mitään epäilyksen varaan. Ei suomalaisille, ei ulkoisille tarkkailijoille tai toimijoille.
&#8211; Ei jossia, ei muttia. Vähempi ei ole riittävää, Ranne vaatii.
Valtioneuvoston rooli jättää miettimään
Ranne listaa luottavansa täysin Suomen kansan maanpuolustustahtoon ja ylipäällikön kykyyn olla tarvittaessa kova. Juuri maanpuolustuskurssin käyneenä hän myös tietää, että Suomella on suorituskyvyltään ja maanpuolustustahdoltaan maailmanluokan puolustusvoimat.
Sen sijaan Ranne kysyy, viestivätkö valtioneuvosto ja sen jäsenet uskottavasti, että suomalainen elämäntapa on puolustamisen arvoinen.
&#8211; Ovatko valtioneuvosto ja sen jäsenet valmiita puolustamaan Suomea myös vaikeasti tunnistettavaa laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Myös silloin, kun siinä hyödynnetään yhteiskunnan normaaliolojen haavoittuvuuksia? Viestivätkö valtioneuvosto, sen jäsenet ja pääministeri toiminnallaan johtamiskykyä ja valmiutta yllättäviinkin kriisitilanteisiin?
&#8211; Valtioneuvoston oma rooli Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta jättää todella paljon mietittävää, Ranne päättää.
&nbsp;

Ranne: Valtioneuvoston kyky ja halu puolustaa maata jättää paljon mietittävää

Valko-Venäjän yritys horjuttaa Euroopan unionia masinoimallaan maahanmuuttokriisillä näyttäisi vetävän vesiperän. EU:lle talutusnuoraa on sommittelemassa Valko-Venäjän lisäksi myös Kiina, joka on käytännössä keskeyttänyt kaupan Liettuan kanssa. EU:n yhtenäisyys mitataan nyt siinä, seisooko EU omiensa takana, vaikka kyseessä olisi pieni jäsenmaa. Kauppakiistasta uutisoi <a href="https://www.ft.com/content/0ebaa7c7-761d-445e-b3e4-f5d2c9b4768f">Financial Times</a>.

Liettuan ja Kiinan suhteet menivät kohmeeseen, kun Liettua lämmitteli suhteitaan Taiwanin suuntaan. Kiinan mukaan Taiwan on Kiinan kapinallinen provinssi.
Liettua pyytää komissiota hätiin
Liettua on ilmoittanut ongelmasta Euroopan komissiolle. Komissio vahvistaa pyynnön ja kertoo keräävänsä tietoja kauppakiistasta.
EU:lla on vireillä unionia yhdistävä ohjelma painostuskeinojen torjumiseksi. Kiinan kauppasuhteiden jäädyttäminen on vahva todiste painostuksen käytöstä Liettuaa vastaan.
Kaikki yhden puolesta?
EU on näyttänyt voivansa seistä yhtenä rintamana Valko-Venäjän alhaisten keinojen edessä. Nyt yhteinen rintama voi olla vaikeampaa kasata, koska vastassa on supervalta Kiina.
On ilmeistä, että EU:n yhtenäisyyttä halutaan koetella. Jos Kiinan toimien osalta ummistetaan silmät, voi vastaavanlaista painostuskeinoa käyttää vaikka Suomea vastaan vaikka jonkun muun ulkovallan toimesta.
FT uutisoi, että Suomen lisäksi muutama muu jäsenmaa kyseenalaistaa komission painostuskeinojen torjuntaan lähtevän aloitteen lainmukaisuutta. Osa jäsenmaista arvelee EU:n esityksen vahingoittavan heidän liiketoimiaan. Rahan valta olisi siten ylittämässä EU:lle usein niin tärkeän oikeudenmukaisuuden periaatteen.
Ruotsi sallimmassa Kiinan äykkäröinnin
Esimerkiksi Ruotsi on valmis katsomaan läpi sormiensa Kiinan öykkäröintiä, koska vastatoimet olisivat suhteellisesti liian suuria. Ruotsi viitannee siihen, että Liettuan ja Kiinan välinen kauppa ei ole hyllytystä ennen ollut perin merkittävää.
Kiina ei peittele toimiaan, vaan jyrisee Liettuan saavan tuta kaikki seuraamukset Taiwanin suhteiden lämmittämisen vuoksi.

Puolustaako EU pieniä jäsenmaitaan? Liettuan mukaan Kiina on torpannut maiden välisen kaupan

Yhä useampi nuori kokee Suomessa turvattomuutta ja epävarmuutta, eikä tulevaisuutta nähdä kovin myönteisenä. Tämä käy ilmi viime vuoden syyskuussa ilmestyneestä kirjasta Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus.

Professorit Jarno Limnell ja Jari Rantapelkonen haastattelivat kirjaansa varten yli kahtasataa 18–30-vuotiasta nuorta. Haastattelututkimuksesta selvisi nuorten kaipaavan perinteisiä arvoja, kuten yhteiskunnan yhtenäisyyttä.
Kulttuurit pirskoutuvat, yhtenäisyys murenee
Nuoret kokevat kansan sisäisen yhtenäisyyden olevan murenemassa.
&#8211; Yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja kulttuurinen pirstoutuminen vaikuttavat siihen, miksi Suomen kansan yhtenäisyys murenee. Mitä monikulttuurisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä enemmän kansalaiset jakaantuvat omiin kulttuurisiin lokeroihinsa, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen selittää ilmiötä.
Hallitsematon maahanmuutto huolestuttaa
Kirjassaan professorit yllättyivät nuorten näkemyksistä. He olettivat nuorten pärjäävän nyky-yhteiskunnan kiireessä ja digitaalisuuden kehityksessä. Professorien oletuksensa oli, etteivät nuoret olisi samalla tavalla huolissaan kansan jakaantumisesta.
&#8211; Kun itsekin keskustelen nuorten kanssa, heidän päällimmäiset huolensa tuntuvat liittyvän nimenomaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon, yhteiskunnan monikulttuuristumiseen ja siihen, ettei Suomi ole enää yhtenäinen ja yhteisöllinen maa elää, Immonen kertoo.
Nuoret naiset seksuaalisen ahdistelun kohteena
Haastattelututkimuksen mukaan nuorten kokemat epävarmuustekijät jakaantuivat alueittain eri tavoin. Maan itäosassa Venäjää pidetään uhkana, kun taas Länsi- ja Pohjois-Suomessa maahanmuuton koetaan vaikuttavan eniten henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
&#8211; Monet nuoret näkevät arjessa maahanmuuton negatiiviset vaikutukset esimerkiksi kouluissa paljon lähempää kuin vaikkapa poliittiset päättäjät, jotka asuvat kaukana niiltä alueilta, joissa ongelmia ilmenee.
&#8211; Esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu kohdistuu usein nuoriin naisiin, ja taas matkailevien nuorten parissa terrorismin uhka ovat paljon vahvemmin läsnä. Ei ole mikään ihme, että juuri nuoret kokevat turvattomuutta tulevaisuudesta, Immonen sanoo.