Tänään eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne korostaa maan johdon, erityisesti valtioneuvoston, roolia kansallisen yhtenäisyyden ja maanpuolustustahdon luomisessa. Puolustusasioissa suomalaisten pitää voida luottaa johtoonsa hallituspohjasta riippumatta.

Kansanedustaja Lulu Ranne kertaa tapahtumia tasan 82 vuoden takaa: Vuonna 1939 Karjalan kannaksella käytiin taisteluita ylivoimaista vihollista vastaan. Esimerkiksi Terenttilässä vihollinen oli itsenäisyyspäivänä ylittänyt Taipaleenjoen. Tänä päivänä 82 vuotta sitten, 7.12.1939, jalkaväkirykmentti JR 28:n 1. pataljoona ja JR 30:n 1. ja 2. pataljoona pysäyttivät vihollisen etenemisen. Pelkästään JR 30:n 1. pataljoona menetti tuona yhtenä päivänä 77 miestä.

Ranne kuvaa, miten maan johdolla oli tahto ja kyky viestiä joukoille, että asemat on pidettävä, tietäen, mitä se merkitsi. Sinä päivänä se merkitsi ainakin 77 miestä. Kaikkiaan talvisodan sotatapahtumissa menehtyi yli 26 000 suomalaista.

– Täällä eduskunnassakin on puhuttu monenlaisista veloista milloin minnekin. Meillä on talvisodan sankareille ja uhreille velka, jonka sisällön ja merkityksen omakohtainen tunteminen ja ymmärtäminen tuntuu valitettavasti haalistuvan polvi polvelta ja vuosi vuodelta, Ranne pahoittelee.

Maanpuolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys

Ranne lainaa puolustusselontekoa, jonka mukaan Suomen puolustuskyvyn perusta ovat asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja riittävä kansallinen yhtenäisyys. Maanpuolustustahdon ydin taas on Suomen ja suomalaisen elämäntavan kokeminen puolustamisen arvoiseksi ja riittävä kansallinen yhtenäisyys.

– Suomen materiaalinen valmius talvisotaan oli heikko. Sen sijaan maanpuolustustahto, kansallinen yhtenäisyys ja valtion johtaminen olivat maailmanluokkaa. Tänä päivänä olemme hankkineet tai hankkimassa maailmanluokan materiaalisen valmiuden. Miten on tahdon, yhtenäisyyden ja johtamisen kanssa? Ranne kysyy.

Yhtenäisyys pohjaa johtajuuteen ja luottamukseen

Ranteen mukaan ”riittävä” kansallisen yhtenäisyyden taso perustuu johtajuuteen ja luottamukseen.

– Puolustusasioissa suomalaisten täytyy voida luottaa johtoonsa, oli hallituspohja mikä hyvänsä. Luottaa siihen, että ymmärrys Suomesta alueeltaan ja turvallisuudeltaan loukkaamattomana itsenäisenä tasavaltana on yhteinen. Maamme johdon kyky, halu tai päättäväisyys puolustaa Suomen aluetta ja kansalaistensa turvallisuutta ei saa jättää mitään epäilyksen varaan. Ei suomalaisille, ei ulkoisille tarkkailijoille tai toimijoille.

– Ei jossia, ei muttia. Vähempi ei ole riittävää, Ranne vaatii.

Valtioneuvoston rooli jättää miettimään

Ranne listaa luottavansa täysin Suomen kansan maanpuolustustahtoon ja ylipäällikön kykyyn olla tarvittaessa kova. Juuri maanpuolustuskurssin käyneenä hän myös tietää, että Suomella on suorituskyvyltään ja maanpuolustustahdoltaan maailmanluokan puolustusvoimat.

Sen sijaan Ranne kysyy, viestivätkö valtioneuvosto ja sen jäsenet uskottavasti, että suomalainen elämäntapa on puolustamisen arvoinen.

– Ovatko valtioneuvosto ja sen jäsenet valmiita puolustamaan Suomea myös vaikeasti tunnistettavaa laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Myös silloin, kun siinä hyödynnetään yhteiskunnan normaaliolojen haavoittuvuuksia? Viestivätkö valtioneuvosto, sen jäsenet ja pääministeri toiminnallaan johtamiskykyä ja valmiutta yllättäviinkin kriisitilanteisiin?

– Valtioneuvoston oma rooli Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta jättää todella paljon mietittävää, Ranne päättää.

Suomen Uutiset