

PS ARKISTO
Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”
Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota.
EU:ssa on viime aikoina ihmetelty, kun Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat ilmoittaneet perustaneensa yhteisen puolustusliiton. Uusi liittouma on kiusallinen erityisesti Ranskalle, joka liittouman perustamisen yhteydessä menetti useiden miljardien sukellusvenekaupat.
Samaan aikaan kun USAn mielenkiinto näyttäisi muutenkin olevan siirtymässä Euroopasta enemmän Itä-Aasian suuntaan, EU:ssa on jälleen alettu puhua EU:n yhteisestä puolustuksesta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein tuonut esille näkemyksiään EU:n sotilaallisen voiman kehittämisen puolesta.
Olisiko rinnakkainen organisaatio mielekäs?
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen katsoo, että EU:n yhteisestä puolustuspolitiikasta keskusteltaessa tulee lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että suurin osa EU-jäsenvaltioista kuuluu jo valmiiksi Natoon.
– Mikä siis on jäsenvaltioiden todellinen tahtotila rakentaa Naton rinnalle toista organisaatiota, koetaanko sitä edes mielekkääksi?
Perussuomalaiset katsoo, että kun jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä, EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti.
– Sen lisäksi ei tarvita enää ylimääräistä organisaatiota ”päältäkatsojaksi”, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
EU-joukkojen käyttäminen on kankeaa
EU:lla tosin on jo oma vuonna 2005 perustettu taisteluosasto. Ronkainen toi esille, että joukkojen käyttäminen on ollut kankeaa.
– Meillä on ollut jo vuosikausia omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole kertaakaan pystytty käyttämään poliittisen tahtotilan puuttumisen vuoksi.
Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan Euroopan tulisi ottaa oma neljäs paikkansa Kiinan, Venäjän ja USAn rinnalla, eikä se olisi mahdollista ilman uskottavaa puolustusta läpi Euroopan.
Kanervan mukaan Euroopan tulee kyetä tekemään valinta, kuuluako arvomaailmaltaan Kiinan vai Yhdysvaltojen leiriin.
– Muuten olemme pulassa, Kanerva sanoi.
Ronkainen totesi, että EU:lla on oma paikkansa jäsenvaltioiden osalta.
EU:lla rooli rauhanturvatehtävissä
Ronkainen totesi, että myös EU-yhteistyössä Suomen päämääränä tulisi olla se, että jokaisella EU-jäsenvaltiolla on omat vahvat puolustusvoimansa turvallisuutta takaamassa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että EU on saamassa eteensä tehtäviä, joissa Nato ja YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.
Ronkainen katsoo, että esimerkiksi rauhanturvatehtävät ovat sellaisia toimia, joissa EU:llakin on rooli.
– EU:ssa on jo olemassa organisaatiot, joilla tehtävät voidaan hoitaa myös ilman yhteistä puolustusjärjestelmää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhanturvatehtävät taisteluosasto Ursula von der Leyen jäsenmaat Ilkka Kanerva Puolustus Jari Ronkainen Suomi perussuomalaiset nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Ronkainen Puolustusvoimien hijab-kannasta: ”Univormut ovat yhdenmukaisia hyvästä syystä”

Antikainen: Maanpuolustuskoulutuksen määrärahat turvattava

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Ranne: Valtioneuvoston kyky ja halu puolustaa maata jättää paljon mietittävää

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











