

PS ARKISTO
Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”
Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota.
EU:ssa on viime aikoina ihmetelty, kun Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat ilmoittaneet perustaneensa yhteisen puolustusliiton. Uusi liittouma on kiusallinen erityisesti Ranskalle, joka liittouman perustamisen yhteydessä menetti useiden miljardien sukellusvenekaupat.
Samaan aikaan kun USAn mielenkiinto näyttäisi muutenkin olevan siirtymässä Euroopasta enemmän Itä-Aasian suuntaan, EU:ssa on jälleen alettu puhua EU:n yhteisestä puolustuksesta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein tuonut esille näkemyksiään EU:n sotilaallisen voiman kehittämisen puolesta.
Olisiko rinnakkainen organisaatio mielekäs?
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen katsoo, että EU:n yhteisestä puolustuspolitiikasta keskusteltaessa tulee lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että suurin osa EU-jäsenvaltioista kuuluu jo valmiiksi Natoon.
– Mikä siis on jäsenvaltioiden todellinen tahtotila rakentaa Naton rinnalle toista organisaatiota, koetaanko sitä edes mielekkääksi?
Perussuomalaiset katsoo, että kun jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä, EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti.
– Sen lisäksi ei tarvita enää ylimääräistä organisaatiota ”päältäkatsojaksi”, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
EU-joukkojen käyttäminen on kankeaa
EU:lla tosin on jo oma vuonna 2005 perustettu taisteluosasto. Ronkainen toi esille, että joukkojen käyttäminen on ollut kankeaa.
– Meillä on ollut jo vuosikausia omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole kertaakaan pystytty käyttämään poliittisen tahtotilan puuttumisen vuoksi.
Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan Euroopan tulisi ottaa oma neljäs paikkansa Kiinan, Venäjän ja USAn rinnalla, eikä se olisi mahdollista ilman uskottavaa puolustusta läpi Euroopan.
Kanervan mukaan Euroopan tulee kyetä tekemään valinta, kuuluako arvomaailmaltaan Kiinan vai Yhdysvaltojen leiriin.
– Muuten olemme pulassa, Kanerva sanoi.
Ronkainen totesi, että EU:lla on oma paikkansa jäsenvaltioiden osalta.
EU:lla rooli rauhanturvatehtävissä
Ronkainen totesi, että myös EU-yhteistyössä Suomen päämääränä tulisi olla se, että jokaisella EU-jäsenvaltiolla on omat vahvat puolustusvoimansa turvallisuutta takaamassa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että EU on saamassa eteensä tehtäviä, joissa Nato ja YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.
Ronkainen katsoo, että esimerkiksi rauhanturvatehtävät ovat sellaisia toimia, joissa EU:llakin on rooli.
– EU:ssa on jo olemassa organisaatiot, joilla tehtävät voidaan hoitaa myös ilman yhteistä puolustusjärjestelmää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhanturvatehtävät taisteluosasto Ursula von der Leyen jäsenmaat Ilkka Kanerva Puolustus Jari Ronkainen Suomi perussuomalaiset nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Ronkainen Puolustusvoimien hijab-kannasta: ”Univormut ovat yhdenmukaisia hyvästä syystä”

Antikainen: Maanpuolustuskoulutuksen määrärahat turvattava

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Ranne: Valtioneuvoston kyky ja halu puolustaa maata jättää paljon mietittävää

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Punaviherkokoomuslaisten valvoma Helsingin energiayhtiö rahtaa pähkinänkuoria kaukaa Afrikasta – äänestäjä saa taas sitä mitä tilasi
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.















