

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: “Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”
EU on Afganistanin kaaoksen jälkeen ideoimassa viidenkymmenen tuhannen kokoista nopean toiminnan joukkoa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen näkee ajatuksessa lukuisia ongelmia. Ehkä juuri niiden vuoksi jo vuonna 1999 Helsingissä ideoidut joukot ovat jääneet kokoamatta.
EU:n puolustusministerien kokouksessa joukoista ei kuitenkaan päästy sopuun.
– Kokonaisuutena puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista, eikä olla sidonnainen EU:hun, Jari Ronkainen huomauttaa.
Ajatus yhteisistä EU-joukoista tuskin toteutuu tulevina vuosinakaan. Joukkojen perustamiselle ei ole riittävää poliittista tahtoa. Tahtotila voi toki muuttua, mutta puolustusliitto Naton ja EU:n sotilasjoukot toisivat liiaksi päällekkäisyyksiä keskenään.
EU:lla tosin on 1 500 hengen taistelujoukko. Tätä joukkoa ei ole kuitenkaan koskaan käytetty.
Nato- ja EU-joukoille päällekkäisyyksiä
Suurimpana käytännön ongelmana Ronkainen näkee Naton ja EU:n joukkojen päällekäisyydet. Rinnakkainen organisaatio ei ole hänen mukaansa mielekästä, koska moni EU-maa on myös Naton jäsenmaa.
– Nato-jäsenillä tuskin on suurta intressiä rakentaa rinnakkaista organisaatiota. Lisäksi vastuu- ja kustannuskysymykset ovat jääneet epäselviksi, hän muistuttaa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg huomautti, ettei EU-joukkojen resurssit voisi olla pois Naton resursseista. Pääsihteerin mukaan puolustusyhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa on tärkeää Euroopalle.
EU:n päätöksenteko liian hidasta
Nopean toiminnan joukoista ei Ronkaisen mielestä kannata odottaa nopeaa toimintaa.
– EU:n nopean toiminnan joukot eivät vastaa nimeään. Päätöksenteon malli on niin kankea, että se vaatisi enemmän aikaa kuin mitä esimerkiksi nyt Kabulin tilanteessa oli, hän kertoo.
Kabulissa nähty kaaos johtui oikeastaan viime hetken paniikista. EU-maiden päättäjät eivät Ranskaa lukuunottamatta viitsineet vaivautua lukemaan lukuisia hälyttäviä raportteja Afganistanin turvallisuusjoukkojen tilasta.
EPP-ryhmän ajatushautomo Wilfried Martens Centre for European Studiesin politiikan johtaja Roland Freudenstein kertoo Politicolle, että raporteista kävi ilmi joukkojen hurja korruptio ja heikkous. Päätöksentekoa ohjasi ylitsepursuava optimistisuus ja toiveajattelu.
Varautumisaikaa ei olisi siten jäänyt riippumatta EU-joukkojen koosta.
Huoltovarmuutta ei sovi unohtaa
EU:ssa on yhteisymmärryksen puuttuessa ideoitu joukkojen perustamista vapaaehtoisten maiden pohjalta. Ronkainen ei usko tällaisen olevan Suomelle hyvä asia. Yhteistyötä voi tehdä muillakin tavoin. Yhteisessä kalustossa isojen maiden sanavalta jyräisi muut.
– Suomen on pidettävä mielessä myös oma huoltovarmuus. Jos puolustuskalustoa sovitettaisiin keskenään sopiviksi esimerkiksi EU-tason yhteishankintoina, jäisi suomalainen teknologia vääjäämättä jalkoihin. Suuret maat Saksa ja Ranska suosivat omiaan.
– Yhteinen puolustusmateriaali vaikuttaisi Suomen omavaraiseen tuotantoon, mikä on kuitenkin tärkeää kriisitilanteessa. EU-joukot olisivat Saksan ja Ranskan teollisuuden etu.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talibaneille jäivät amerikkalaisten modernit aseet – enää puuttuvat kyky, varaosat ja polttoaine

Suomi aloittaa valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa – Perussuomalaiset: Taisteluosastoa ei ole käytetty kertaakaan, vaikka se olisi ollut perusteltua

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Ronkainen tyrmää ministeri Li Anderssonin ehdotuksen ase- ja siviilipalveluksen lyhentämisestä: “Puheet siviilipalvelusta rangaistuksena ovat puppua”

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää