

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: ”Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”
EU on Afganistanin kaaoksen jälkeen ideoimassa viidenkymmenen tuhannen kokoista nopean toiminnan joukkoa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen näkee ajatuksessa lukuisia ongelmia. Ehkä juuri niiden vuoksi jo vuonna 1999 Helsingissä ideoidut joukot ovat jääneet kokoamatta.
EU:n puolustusministerien kokouksessa joukoista ei kuitenkaan päästy sopuun.
– Kokonaisuutena puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista, eikä olla sidonnainen EU:hun, Jari Ronkainen huomauttaa.
Ajatus yhteisistä EU-joukoista tuskin toteutuu tulevina vuosinakaan. Joukkojen perustamiselle ei ole riittävää poliittista tahtoa. Tahtotila voi toki muuttua, mutta puolustusliitto Naton ja EU:n sotilasjoukot toisivat liiaksi päällekkäisyyksiä keskenään.
EU:lla tosin on 1 500 hengen taistelujoukko. Tätä joukkoa ei ole kuitenkaan koskaan käytetty.
Nato- ja EU-joukoille päällekkäisyyksiä
Suurimpana käytännön ongelmana Ronkainen näkee Naton ja EU:n joukkojen päällekäisyydet. Rinnakkainen organisaatio ei ole hänen mukaansa mielekästä, koska moni EU-maa on myös Naton jäsenmaa.
– Nato-jäsenillä tuskin on suurta intressiä rakentaa rinnakkaista organisaatiota. Lisäksi vastuu- ja kustannuskysymykset ovat jääneet epäselviksi, hän muistuttaa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg huomautti, ettei EU-joukkojen resurssit voisi olla pois Naton resursseista. Pääsihteerin mukaan puolustusyhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa on tärkeää Euroopalle.
EU:n päätöksenteko liian hidasta
Nopean toiminnan joukoista ei Ronkaisen mielestä kannata odottaa nopeaa toimintaa.
– EU:n nopean toiminnan joukot eivät vastaa nimeään. Päätöksenteon malli on niin kankea, että se vaatisi enemmän aikaa kuin mitä esimerkiksi nyt Kabulin tilanteessa oli, hän kertoo.
Kabulissa nähty kaaos johtui oikeastaan viime hetken paniikista. EU-maiden päättäjät eivät Ranskaa lukuunottamatta viitsineet vaivautua lukemaan lukuisia hälyttäviä raportteja Afganistanin turvallisuusjoukkojen tilasta.
EPP-ryhmän ajatushautomo Wilfried Martens Centre for European Studiesin politiikan johtaja Roland Freudenstein kertoo Politicolle, että raporteista kävi ilmi joukkojen hurja korruptio ja heikkous. Päätöksentekoa ohjasi ylitsepursuava optimistisuus ja toiveajattelu.
Varautumisaikaa ei olisi siten jäänyt riippumatta EU-joukkojen koosta.
Huoltovarmuutta ei sovi unohtaa
EU:ssa on yhteisymmärryksen puuttuessa ideoitu joukkojen perustamista vapaaehtoisten maiden pohjalta. Ronkainen ei usko tällaisen olevan Suomelle hyvä asia. Yhteistyötä voi tehdä muillakin tavoin. Yhteisessä kalustossa isojen maiden sanavalta jyräisi muut.
– Suomen on pidettävä mielessä myös oma huoltovarmuus. Jos puolustuskalustoa sovitettaisiin keskenään sopiviksi esimerkiksi EU-tason yhteishankintoina, jäisi suomalainen teknologia vääjäämättä jalkoihin. Suuret maat Saksa ja Ranska suosivat omiaan.
– Yhteinen puolustusmateriaali vaikuttaisi Suomen omavaraiseen tuotantoon, mikä on kuitenkin tärkeää kriisitilanteessa. EU-joukot olisivat Saksan ja Ranskan teollisuuden etu.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talibaneille jäivät amerikkalaisten modernit aseet – enää puuttuvat kyky, varaosat ja polttoaine

Suomi aloittaa valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa – Perussuomalaiset: Taisteluosastoa ei ole käytetty kertaakaan, vaikka se olisi ollut perusteltua

Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Ronkainen tyrmää ministeri Li Anderssonin ehdotuksen ase- ja siviilipalveluksen lyhentämisestä: ”Puheet siviilipalvelusta rangaistuksena ovat puppua”

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












