Suomi aloittaa puoli vuotta kestävän valmiusvuoronsa EU:n taisteluosastossa heinäkuussa noin 80 sotilaan voimalla. Tämä EU:n taisteluosasto on ollut operatiivisessa käytössä vuodesta 2007, mutta kertaakaan sitä ei ole käytetty – ei edes esimerkiksi Euroopassa tapahtuneiden vakavien terrori-iskujen jälkeen, kun valmiutta olisi pitänyt kohottaa.

– Joukkoja voidaan käyttää esimerkiksi lentokentän suojaamiseen ja sen toiminta-alueeksi on määritelty 6 00 kilometrin säde Brysselistä. Mutta edes silloin kun islamilainen itsemurhapommittaja iski Brysselin lentokentällä, ei joukkoja käytetty, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta käyttänyt kansanedustaja Jari Ronkainen.

– Osasto maksaa veronmaksajille ja sen tarkoitus on torjua ja selvittää kriisejä. Koska sitä ei selvästikään haluta käyttää, vaikka raha kyllä kelpaa, voidaan taisteluosastoon osallistumisen mielekkyys ja hyöty kyseenalaistaa. Sotilaallinen koulutus tai Suomi eivät ole merkittävästi hyötyneet osastosta. Kyseessä on ollut lähinnä taloudellinen tappio, vaikka tarkoitus oli alussa paperilla hyvä.

Sotilaita vain tarkoituksenmukaiseen käyttöön

Perussuomalaiset kannattavat suomalaisten ammattisotilaiden käyttöä maailmalla tarkoituksenmukaisissa tilanteissa. Siis silloin, kun se on yhteiskuntarauhan ja Suomen edun mukaista. Tällaista toimintaa on esimerkiksi suomalainen kriisinhallinta YK:n alaisuudessa. Suomalainen rauhanturvaaja on arvostettu ja ammattitaitoinen.

– Kuten selonteossakin mainitaan, tätä EU:n taistelujoukkoa ei ole käytetty edes kriisinhallintatehtävissä. Käyttämättömyyttä perustellaan selonteossa muun muassa poliittisen tahdon puutteella ja ”taloudellisen taakanjaon” kysymyksillä.

– Tällainen on käsittämätöntä. Toisin sanottuna valmiusvuorosta kyllä maksetaan kiltisti, mutta jos joukkoja pitäisi oikeasti käyttää, niin osallistuvissa maissa alkaa valitus käytön kuluista. Poliittiset syyt lienevät sellaisia, että osaston käyttö olisi antanut liian aggressiivisen kuvan, Ronkainen sanoo.

Merkitys ole kasvamassa

Selonteossa todetaan, että taisteluosaston käyttöä oltaisiin mahdollisesti helpottamassa kehittämällä rahoitusmallia kohti yhtä rahoituskanavaa. Lisäksi on keskusteltu siitä, että joukoista tehtäisiin joustavampia rakenteeltaan, jotta erilaisiin tehtäviin soveltuvia joukkoja voitaisiin lisätä vapaaehtoisista maista. Osastoa on väläytetty käytettäväksi myös EU:n operaatioiden reservinä nyt, kun Iso-Britannia ei ole enää Brexitin myötä mukana.

– Valitettavasti emme näe, että edellä mainitut kehityskohteet tekisivät taisteluosastosta merkityksellisempiä. Kokemuksista on opittava ja jo pitkä kokemus osoittaa, ettei osastoa tulla käyttämään. Selonteossa todetaan, että EU:lla on oltava aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Sitä ei kuitenkaan ole. Todistetusti.

– Taisteluosastoon osallistuminen oli kieltämättä aikanaan perusteltua. Se on varmasti täällä yhteinen näkemyksemme. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin erityisen vaikeaa ja siksi kokemuksista pitää oppia. Selonteossa edelleen todetaan, että osallistuminen on osa johdonmukaista panosta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Olemme eri mieltä. Nimenomaan johdonmukainen kokemus osoittaa, ettei osastolle ole käyttöä, koska sitä ei haluta käyttää.

EU haluaa itselleen lisää valtaa

EU on tällä vuosituhannella osoittanut monessa kriisissä olevansa kyvytön kriisien hoitamiseen – oli sitten kyse siviilejä koskevista asioista, rahasta tai sotilaallisesta voimankäytöstä. Kriisit on hoidettu mielellään niin, että EU:n valta kasvaa, mutta itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeus kapenee.

– Samaan suuntaan halutaan viedä tätäkin joukkoa. Selonteossa mainitaan ”kunnianhimoisen” rakenteellisen yhteistyön toimeenpano, jossa jäsenmaiden sitoutuvuutta merkittävästi lisättäisiin. Emme ole valmiita tällaiseen emmekä kaipaa EU:sta sotilasliittoa sen enempää kuin liittovaltiotakaan. Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken on suotavaa, mutta itsemääräämisoikeus on säilytettävä, perussuomalaiset muistuttavat.

SUOMEN UUTISET