Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko osallistuu Turussa Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun tänään perjantaina. Keskustelun aiheena on ulkoasiainvaliokunnassakin aktiivisesti seurattu EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö.

Mika Niikon mukaan EU:n puolustuspolitiikan kehittäminen nähdään valiokunnassa prosessina, joka edistyy askel askeleelta. Viimeisimmän viiden vuoden aikana turvallisuus- ja puolustusyhteistyön näyttämöllä on tapahtunut paljon ja siihen on panostettu merkittävästi.

– Edistysaskelista huolimatta kovin vaikuttavaa tai tuloksekasta EU:n puolustuspolitiikka ei tällä hetkellä ole. Sille ei ole kyetty asettamaan selkeää määränpäätä. Lisäksi jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Nykyisellään se on lähinnä pakotteiden asettamista ja kriisinhallintaoperaatioita. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta muuttuvassa toimintaympäristössä ne eivät vain enää riitä, kertoo Niikko.

– EU:lla olisi jo valmiita työkaluja tehokkaampaan toimintaan, mutta niitä pitäisi myös pystyä käyttämään. Esimerkiksi EU:n taisteluosastot, joissa Suomikin on parhaillaan valmiusvuorossa mukana, ovat vuodesta toiseen täysin käyttämättöminä. Tämä ei luo uskottavuutta EU:n toimintakyvystä.

Siirtolaisongelma hallintaan

Niikon mukaan EU:n puolustusyhteistyötä kehittäessä pitää huomioida monia seikkoja. Yksi huomioon otettava asia on se, että suurimmalle osalle EU-maita Nato on selkeästi tärkein puolustusyhteistyön organisaatio.

– Tästä syystä ei ole realistista ajatella, että EU:n puitteissa luotaisiin päällekkäisiä rakenteita. Lisäksi Amerikan päämielenkiinto on tällä hetkellä Kiinassa.

– EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulisi pyrkiä tulevaisuudessa vastaamaan paremmin Venäjän voimapolitiikkaan ja EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vakauttamiseen. Lisäksi on tärkeä panostaa pakolaisuuden ja siirtolaisuuden hallitsemiseen sekä terrorismin torjumiseen ja estämiseen – myös EU:n ulkorajoilla. Tällä hetkellä seuraamme Turkin ja Kreikan välisen tilanteen kehitystä EU:n ulkorajalla Välimerellä. Siellä mitataan unionin solidaarisuuden tämänhetkinen aste. EU-jäsenmaiden tulee selkeästi osoittaa varauksetonta tukeaan Kreikalle, Niikko sanoo.

Suomalaisten turvallisuus etusijalle

Maailmanjärjestyksen mureneminen ja suurvaltapolitiikan käänteet tulevat väistämättä aiheuttamaan muutoksia EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

– Vallitsevassa nykytilanteessa syvempi integraatio ei kuitenkaan ole kovinkaan realistinen näkemys. Saati sitten EU:n oman armeijan luominen. Puolustusasioissa ensisijalla tuleekin olla oman aluepuolustusjärjestelmämme ylläpito ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Sitä voimme tukea tiiviillä yhteistyöllä muiden pohjoismaiden, EU:n sekä kahdenvälisten kumppaneidemme kanssa.

Niikko nostaa myös esiin alkuviikosta pidetyt Suurlähettiläspäivät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin puheiden jälkeen mediassa nousi jälleen esiin analyysi siitä, miten he astuvat puheissaan toistensa tonteille.

– Nyt ei ole aika kiistellä siitä, kuka saa viimeisen sanan. Suomen kokoisen maan vahvuus nousee yksimielisyydestä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme sekä suhtautumisemme Euroopan unioniin, tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle. Se on pienen maan etu ja yhteinen tavoitteemme, tiivistää Niikko.

SUOMEN UUTISET