

PS ARKISTO
Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”
Ylen A-talkissa keskusteltiin Joe Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoi, että vaikka Biden saattaa olla Donald Trumpia helpommin lähestyttävä persoona, on Euroopalla ja Suomella edelleen tekemistä omien suhteidensa ylläpitämisessä Yhdysvaltoihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko arvioi, että Joe Bidenin presidenttikaudella Yhdysvaltojen suhtautuminen Eurooppaan muuttuu ennakoitavammaksi, varsinkin puolustusyhteistyön ja kaupankäynnin osalta.
Niikko muistutti, että kaikesta huolimatta Yhdysvaltojen päämielenkiinto pysyy todennäköisesti edelleen Aasiassa ja Kiinan suunnassa.
– Eurooppa on väistämättä jäänyt vähemmälle huomiolle, ja asetelma tuskin tulee paljon muuttumaan. Euroopan on tehtävä töitä pitääkseen oman asemansa paremmin esillä suhteessa Yhdysvaltoihin, Niikko sanoi torstaina Ylen A-talkissa.
Ohjelmassa keskusteltiin Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteeseen. Yle oli kutsunut paikalle myös demarikansanedustaja Erkki Tuomiojan, Hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun.
Pesu myötäili Niikon linjauksia.
– Niikko on olennaisen asian äärellä. Historiallisesti olemme jälleen tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttista suhdetta sopeutetaan uuteen todellisuuteen.
Tuomiojan mielestä Iso-Britannian Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta presidentiksi vuonna 2016 oli ”kaksoisshokki” jonka jälkeen Euroopalle on syntynyt tarve ja ymmärrys kasvattaa Euroopan strategista itsenäisyyttä.
Turvallisuusympäristö muuttunut viime vuosina
Valtioneuvosto antoi pari viikkoa sitten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa korostetaan muun muassa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen huonompaan suuntaan.
Venäjän sotilaallinen toiminta muun muassa Krimillä vaikuttaa arvion taustalla. Tuomioja kuitenkin esitti, että toisenlaisetkin uhat, kuten pandemia ja ilmastonmuutos pitäisi nostaa mukaan turvallisuuden arviointiin.
Tiilikaisen mukaan turvallisuutta heikentävät rakenteelliset vastakkainasettelut demokraattisten ja autoritääristen järjestelmien välillä.
Niikko huomautti, että eduskuntakeskustelussa oppositiopuolueet kritisoivat selontekoa siitä, että selonteossa on painotettu hieman liikaakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, ympäristökysymyksiä ja niin sanottuja maailmanparantamisen teemoja.
– Ne varmasti ovat sinänsä ihan hyviä teemoja. Kuitenkin selonteossa mainitaan esimerkiksi maahanmuuton osalta siten, että maahanmuuton tulisi olla ennakoitavaa ja säänneltyä. Silti ei ole otettu kantaa eikä ole pohdittu esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja segregaatioon. Terrorismi on mainittu selonteossa omana osanaan, mutta mainitsematta on jäänyt terrorismin yhteys maahanmuuttoon.
Niikko myös huomautti, että vielä edellisessä selonteossa asioita lähestyttiin Suomen edun kannalta.
– Uudessa selonteossa puhutaan enemmän EU:n edusta ja Euroopan yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi maahanmuuton tai unionin laajentumisen suhteen. Molempia korostetaan nyt hyvinä asioina, ja on unohdettu, että molemmilla on myös kielteisiä merkityksiä.
EU-arvojen luominen puolustuksen osalta on hidasta
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostetaan paljon EU:n merkitystä Suomen turvallisuusrakenteen perustana. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, onko luottamukselle EU-turvallisuuteen perusteita tilanteessa, jossa useat EU-maat ovat jo Nato-jäseniä.
Tiilikainenkin huomautti, että EU:n turvallisuusstrategiat edistyvät hitaasti ja korosti, että monille EU-maille Nato-jäsenyys on edelleen ensisijainen turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja se vaikeuttaa EU:n kehitystä siltä osin.
Niikko sanoi, että vaikka EU on edelleen osa Suomen turvallisuusrakennetta, selonteossa ylikorostetaan EU:n merkitystä. Niikko myös totesi, että yhteisten EU-arvojen löytäminen puolustuksen osalta on haasteellista, koska yhteisien päätöksien tekeminen on ollut hidasta.
– Toki EU ja Eurooppa ovat tuoneet rauhaa, vakautta ja turvallisuutta. EU on kuitenkin myös toiminut päinvastaisella tavalla, kun EU on laajentunut liian nopeasti ja harkitsemattomasti. Kaikki valtiot eivät esimerkiksi noudata oikeusvaltioperiaatetta. Kuitenkin selonteossa vahvasti korostetaan, että EU:n laajentumista tulisi edistää voimakkaasti. Kiirehtiminen laajentumisen suhteen ei välttämättä ole paras turvatakuu.
Pahimpaan on hyvä varautua
Venäjän osalta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että itänaapurimme tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjän sotilaallinen vahvistuminen Suomen lähialueilla onkin tosiasia.
Niikko totesi, että Suomella ja Venäjällä ei kuitenkaan ole kahdenvälisiä ongelmia eikä Venäjä ole tässä hetkessä Suomelle sotilaallinen uhka.
– Toki Venäjä on toiminut poikkeuksellisesti esitellessään usein sotilaallisia muskeleitaan. Toki se herättää huolta Euroopassa. Siitä huolimatta en usko, että Euroopassa pystyttäisiin rakentamaan yhteistä puolustusta. Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta, uskottavasta puolustuksestaan. Eri asia sitten on tehdä yhteistyötä pohjoismaiden, varsinkin Ruotsin kanssa. Aina on hyvä varautua pahimpaan.
Tiilikainen sanoi, että Suomi on etupiiriajattelun näkökulmasta Venäjälle potentiaalista aluetta konflikteille. Niikko kuitenkin vakuutti, että Suomella on pitkät perinteet diplomatialle ja hyville naapuruussuhteille Venäjän kanssa.
– Vääränlaisia uhkakuvia ei myöskään pidä maalata, koska se johtaa helposti keskusteluun esimerkiksi siitä, milloin ryhdymme perustamaan yhteisiä puolustusvoimia vaikkapa EU:n kanssa. Se kehitys saattaisi luoda tilanteita, että uhka olisi suurempi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- suhteet ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko Joe Biden Eurooppa Donald Trump Brexit Suomi Yhdysvallat Venäjä Mika Niikko Terrorismi maanpuolustus EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Niikko: Muista Pohjoismaista poiketen Suomen hallitus ei uskalla kieltäytyä auttamasta terroristijärjestöön liittyneitä aikuisia

Jussi Halla-ahon puhe perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Paasikivi-Seuran kokouksessa

Niemi: Suomalaisten maanpuolustustahto Euroopan korkein

Putin voi kompastua Krimin tataareihin – Turkin ja Venäjän valtahaaveet törmäyskurssilla Ukrainassa

Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: ”Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää