

PS ARKISTO
Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: “Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”
Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.
Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.
– Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.
Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia
Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.
– Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.
– Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.
Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa
Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.
– Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
– Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.
Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle
Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.
– Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.
EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia
Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.
– EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.
– Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.
Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi
Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.
– Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n puolustuspolitiikka perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro Naton rauhankumppanuus Pohjoismaiden yhteistyö hybridivaikuttaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikka islamismi ryhmäpuheenvuoro Ilmastonmuutos Kyberuhat Selonteko Arktinen alue Ihmisoikeudet Terrorismi Tom Packalén maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Niemi: Suomalaisten maanpuolustustahto Euroopan korkein

Packalén: Haaviston toiminta pitää tutkia perin pohjin – ISIS-terroristeja ei saa tuoda Suomeen “mustien operaatioiden avulla”

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: “EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää