Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo Suomen Uutisille, että britit ovat oikeastaan pitäneet tuntuvaa etäisyyttä Euroopan unioniin jo kauan ennen virallista brexitiä. EU puolestaan murenee jatkossakin, eikä vuosikymmenen kuluttua EU ole välttämättä lainkaan nykymuotoinen.

Brexit-päivä koitti tammikuun lopussa. Sen aktualisoitumista EU-eroa puoltavan kansanäänestyksen jälkeen piti vatvoa kolme vuotta ja 221 vuorokautta. Huhtasaaren mukaan brexit pedattiin jo kauan ennen kansanäänestystä.

– Britannia on historiallisista ja maantieteellisistä syistä ottanut Euroopan integraatioon koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan tiettyä etäisyyttä. Britannia liittyi sisämarkkinoille vasta 1973 Edward Heathin konservatiivihallituksen johdolla, mutta jo 1975 maassa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö Britannian jäädä sisämarkkinoille vai ei. Tuolloin vielä iso enemmistö briteistä halusi jäädä osaksi sisämarkkinoita, Huhtasaari kertoo.

Manner-Euroopan ja brittien tiet erkanevat

Brittikonservatiivien mieli alkoi kuitenkin muuttua. Euroopan johtajat työstivät esimerkiksi yhteisvaluuttaa, vaikka 90-luvun alussa moni eurooppalainen maa rysähti euroa kevyemmässä yhteisvaluuttakokeilussaan.

– Britannian pääministerinä 1979-1990 toiminut Margaret Thatcher ei nähnyt hyvänä asiana sisämarkkinoiden kehittymistä Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksen muodossa, ja tämä vakiinnutti konservatiivipuolueen sisälle ison euroskeptisen siiven. Britannia otti 1990-luvun perussopimusmuutosprosesseissa lukuisia erivapauksia: mm. oikeuden olla osallistumatta EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön, Schengeniin ja yhteisvaluutta euroon, Huhtasaari kertoo etäisyyden synnystä.

Britit yrittivät ajaa unionia väljemmäksi. Muualla Euroopassa puolestaan vastaus kaikkeen tuntui olevan ”enemmän Eurooppaa”.

– Britannian entisen pääministerin David Cameronin yritys neuvotella Britannian EU-suhde vielä väljemmäksi ennen vuoden 2016 kansanäänestystä epäonnistui. Tämän vuoksi Britannian eroa EU:sta voidaan pitää loogisena loppuna sille kehityskululle, että Britannia ei koskaan ollut täysin sitoutunut Euroopan integraatioon, Huhtasaari toteaa brittien loppumatkasta unionissa.

Brittien vienti EU:hun vähentynyt

Kansanäänestystä edeltävän 10 vuoden jakson aikana brittien vienti EU:hun oli pudonnut merkittävästi. Vuonna 2006 vielä 55 prosenttia brittien viennistä suuntautui unionin alueelle. Vuonna 2016 kyseisen viennin osuus oli enää 44 prosenttia.

– Britannian erottua EU:sta tarjoutuu sille mahdollisuus sopia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia maailman suurimpien kansantalouksien kanssa. Maalla on siirtomaahistoriansa takia tiiviit kontaktit mm. Australiaan, Kanadaan, Uuteen Seelantiin, Intiaan ja moniin Afrikan maihin. Lisäksi Britannialle tarjoutuu mahdollisuus tehdä kunnianhimoiset kauppasopimukset esimerkiksi USA:n, Kiinan ja Japanin kanssa, Huhtasaari luettelee.

Miten tämä kehitys näkyy EU-kauppaneuvotteluissa? Huhtasaaren mukaan EU:lla ja Britannialla on suuret kannustimet laatia kauppasopimus, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

– Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet tulevat säilymään EU-eronkin jälkeen tiiviinä. EU tekee virheen siinä, jos se kuvittelee, että se pystyy kyykyttämään Britanniaan noudattamaan tarkasti EU-säätelyä. Unionin sisällä etenkin Saksalla on iso intressi siinä, että Euroopan sisäisiin arvoketjuihin ei tule häiriöitä Britannian EU-eron myötä. Ei ole EU:n etu, että Britanniassa aletaan ajamaan japanilaisilla autoilla saksalaisten autojen sijaan, Huhtasaari perustelee.

Maan pääministeri Boris Johnson ilmoitti, ettei saarivaltakunta aio pokkuroida EU:n säädöksien edessä. Kauppaneuvottelupoterot ovat siten jo kaivettu valmiiksi. EU:n kannalta voi osoittautua hyvin ongelmalliseksi päästää britit helpolla kauppaneuvotteluissa, jotta muut jäsenmaat eivät eroaisi unionista perässä.

Symbolinen ottelu kalastusoikeuksista

Tuskin Johnsonia oli ehditty julistaa vaalien voittajaksi, kun Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kävi vaatimaan kalastusoikeuksia brittivesillä osana kauppaneuvotteluja. Kalastusoikeuksista kiistely on saanut huomattavasti palstamillimetrejä. Onko kauppasopimus kiinni kalastusoikeuksista?

– Kalastusoikeus on iso symbolikysymys, koska oikeus päättää siitä, ketkä kalastavat omilla aluevesillä, nähdään keskeiseksi osaksi kansallista suvereniteettia. Kalastajat lisäksi olivat Britannian eri ammattiryhmistä niiden joukossa, jotka olivat eniten Brexitin puolella. Kalastusoikeuksista tullaan käymään tiukat neuvottelut tämän vuoden aikana Britannian ja EU:n välillä, Huhtasaari taustoittaa kiistaa.

Brexit tappio EU:lle

Brittien asennoituminen unioniin ennen brexitiä on ollut perin intohimotonta. Britit on nähty lähinnä vastarannan kiiskeinä nopealle EU-integraatiolle. Muuttaako brexit tätä asetelmaa? Syveneekö unionin yhteistyö ja perustetaanko esimerkiksi EU:lle omat asevoimat?

Huhtasaari pohjustaa, että brittien lähtö EU:sta on kirvelevä tappio unionille.

– Se, että EU menetti jäsenenään Euroopan suurimman sotilasmahdin ja unionin toiseksi suurimman kansantalouden on iso isku EU:lle. Britannian maailmanlaajuiset yhteydet ja diplomaattinen painoarvo toivat myös EU:lle tiettyä ulkopoliittista arvovaltaa, joka on nyt poissa.

Brittejä korvaavaa tahoa ei ole näköpiirissä.

– EU:hun taas pyrkii sisälle rutiköyhiä Länsi-Balkanin maita, jotka eivät millään lailla vahvistaisi jäseninä EU:n sisäistä koheesiota, Huhtasaari pamauttaa.

EU:n koheesiorahoista riitaa

Jakolinjoja on jo nähty. Eurokriisin hulluina vuosina pohjoinen ja etelä olivat napit vastakkain. Kitkaa on myös idän ja lännen välillä esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteista ja maahanmuuttopolitiikasta. Huhtasaari arvioi, että integraatiota varmastikin yritetään erilaisuuksista huolimatta.

– EU yrittää Britannian lähdön jälkeen varmasti tiivistää etenkin euroalueen integraatiota, mutta ongelmaksi tulee se, että Pohjois-Euroopan maissa on yhä vähemmän halua kompensoida omista budjeteista Ranskan ja muiden Etelä-Euroopan maiden holtitonta talouspolitiikkaa. EU ”arvoyhteisönä” on myös rapistumassa, koska Itä-Euroopassa ei ole halua noudattaa Länsi-Euroopan esimerkkiä tuomalla kolmannesta maailmasta haittamaahanmuuttoa, joka horjuttaa yhteiskuntarauhaa, hän kertoo.

EU:n nettomaksajamaat ja -saajamaat ovat jo valmistautumassa yhteenottoon. Tuntuvia koheesiorahoja saavat jäsenmaat eivät halua tinkiä EU-rahoista. Maksajamaissa brittien lähtö luo kustannuspaineta, sillä britit olivat merkittäviä nettomaksajia. Suomi on esittänyt viime vuonna leikkauksia koheesiorahoihin.

EU:n tulevaisuus ei näytä ruusuiselta

Euroopan komissio on keskittynyt Euroopan geopoliittiseen asemaan. EU pyrkii luomaan yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Huhtasaaren mukaan tässä on mahdollisuuksia edetä jonkin matkaa.

– Helpointa EU:lle Brexitin jälkimainingeissa on tiivistää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, mutta varsinaiseen EU-armeijaan monet jäsenmaat suhtautuvat skeptisesti, koska niiden turvallisuuspolitiikka nojaa Natoon, hän kertoo.

Kokonaisuus unionin tulevaisuudesta ei ole järin ruusuinen, vaikka ulkopolitiikassa löytyisikin yhteinen sävel.

– Joka tapauksessa EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina ja kymmenen vuoden päästä EU:ta sen nykyisessä muodossa ei välttämättä enää ole olemassa.