Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – ”EU:n on leikattava omia menojaan”

Ison-Britannian EU-ero jättää Euroopan unionin budjettiin jopa 12 miljardin euron aukon vuosittain, joten Brexit nostaa painetta kasvattaa jäsenmaksuja. Jussi Halla-aho sanoi eilen puoluejohtajien EU-vaalitentissä, että unionin pitäisi leikata menojaan Brexitin jälkeen.

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista, eli Suomi maksaa EU:hun enemmän kuin mitä sieltä saadaan takaisin. Jäsenmaksupaineet ovat kasvamassa Ison-Britannian tulevan EU-eron myötä, jolloin EU-budjettiin voi jäädä jopa 12 miljardin aukko.

MTV:n EU-vaalitentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen, pitääkö EU:n jatkossa korottaa jäsenmaksuja vai ryhtyä säästämään.

Hallintoa voidaan supistaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että perussuomalaisilla on selkeä kanta siihen, että Suomen jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä.

– Se tarkoittaa sitä, että EU:n pitää pystyä leikkaamaan omia menojaan.

– EU on hallinnollinen mammutti, ja siellä paljon yksittäisiä kohteita joiden toimintaa voidaan supistaa. Ulkosuhdehallinto on yksi asia, johon uppoaa valtavasti rahaa, ja joka on suurelta osin täysin turha. Sitten on tietysti parlamentin reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Se tietysti nousee puheenaiheeksi aina EU-vaalien alla.

Suomen maatalous tarvitsee tukea

Halla-aho sanoi, että jos EU:ssa halutaan saavuttaa suuria säästöjä, on mentävä sinne, missä suuret rahat ovat, kuten koheesiorahat ja maataloustuet. Halla-aho kuitenkin tarkensi, että Suomessa maataloutta on välttämätöntä tukea, jotta maatalous pystyisi kilpailemaan muun maailman kanssa.

– Meillä ei ole maailman parhaat olosuhteet harjoittaa maanviljelyä. On kuitenkin muistettava että EU-nettomaksajana Suomi rahoittaa myös italialaisten ja kreikkalaisten viinitarhojen tukia.

Puoluejohtajat myötäilivät Halla-ahoa

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että koska Brexitin jälkeen eurooppalaisilla on pienempi EU, niin vastaavasti budjetinkin on oltava hieman pienempi.

– Sitä ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan yksi yhteen. Kun mennään EU:n uuteen budjettikauteen ja haluamme tehdä uusia asioita EU:n puitteissa ja samalla meillä on vanhoja tarpeita, kuten maataloustuet, niin on rehellistä sanoa, että meidän on maksettava vähän enemmän. Samalla on neuvotteluissa haettava mahdollisimman suurta vastinetta rahoille, Orpo sanoi.

Keskustan Juha Sipilä oli pitkälle samoilla linjoilla Orpon kanssa. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä EU:ssa on jatkossa säästettävä, tehostettava rahojen käyttöä ja periä takaisin väärinkäytettyjä rahoja.