

LEHTIKUVA
Halla-aho: Jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä – ”EU:n on leikattava omia menojaan”
Ison-Britannian EU-ero jättää Euroopan unionin budjettiin jopa 12 miljardin euron aukon vuosittain, joten Brexit nostaa painetta kasvattaa jäsenmaksuja. Jussi Halla-aho sanoi eilen puoluejohtajien EU-vaalitentissä, että unionin pitäisi leikata menojaan Brexitin jälkeen.
Suomi on yksi EU:n nettomaksajista, eli Suomi maksaa EU:hun enemmän kuin mitä sieltä saadaan takaisin. Jäsenmaksupaineet ovat kasvamassa Ison-Britannian tulevan EU-eron myötä, jolloin EU-budjettiin voi jäädä jopa 12 miljardin aukko.
MTV:n EU-vaalitentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen, pitääkö EU:n jatkossa korottaa jäsenmaksuja vai ryhtyä säästämään.
Hallintoa voidaan supistaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että perussuomalaisilla on selkeä kanta siihen, että Suomen jäsenmaksut eivät voi kasvaa Brexitin myötä.
– Se tarkoittaa sitä, että EU:n pitää pystyä leikkaamaan omia menojaan.
– EU on hallinnollinen mammutti, ja siellä paljon yksittäisiä kohteita joiden toimintaa voidaan supistaa. Ulkosuhdehallinto on yksi asia, johon uppoaa valtavasti rahaa, ja joka on suurelta osin täysin turha. Sitten on tietysti parlamentin reissaaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Se tietysti nousee puheenaiheeksi aina EU-vaalien alla.
Suomen maatalous tarvitsee tukea
Halla-aho sanoi, että jos EU:ssa halutaan saavuttaa suuria säästöjä, on mentävä sinne, missä suuret rahat ovat, kuten koheesiorahat ja maataloustuet. Halla-aho kuitenkin tarkensi, että Suomessa maataloutta on välttämätöntä tukea, jotta maatalous pystyisi kilpailemaan muun maailman kanssa.
– Meillä ei ole maailman parhaat olosuhteet harjoittaa maanviljelyä. On kuitenkin muistettava että EU-nettomaksajana Suomi rahoittaa myös italialaisten ja kreikkalaisten viinitarhojen tukia.
Puoluejohtajat myötäilivät Halla-ahoa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että koska Brexitin jälkeen eurooppalaisilla on pienempi EU, niin vastaavasti budjetinkin on oltava hieman pienempi.
– Sitä ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan yksi yhteen. Kun mennään EU:n uuteen budjettikauteen ja haluamme tehdä uusia asioita EU:n puitteissa ja samalla meillä on vanhoja tarpeita, kuten maataloustuet, niin on rehellistä sanoa, että meidän on maksettava vähän enemmän. Samalla on neuvotteluissa haettava mahdollisimman suurta vastinetta rahoille, Orpo sanoi.
Keskustan Juha Sipilä oli pitkälle samoilla linjoilla Orpon kanssa. Myös kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä EU:ssa on jatkossa säästettävä, tehostettava rahojen käyttöä ja periä takaisin väärinkäytettyjä rahoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenmaksut Sari Essayah Brexit Nettomaksaja Petteri Orpo leikkaukset Suomi maataloustuki Juha Sipilä perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho EU budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus näyttää taipuvan EU-maksujen nostamiselle – puheet tiukasta linjasta jäämässä tyhjäksi uhoksi

Sipilän hallitus kannattaa EU-rahoituksen sitomista jäsenmaiden sisäpolitiikkaan – Tavio: Erittäin huolestuttava suunta

Halla-aho: EU:n pitää olla työkalu, joka tuottaa lisäarvoa jäsenmaille ja niiden kansalaisille, sen sijaan että se on Saksan ja Ranskan suurvaltaprojekti ja rahansiirtokoneisto

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Brexit-kaaos syvenee: Pääministeri Johnson haluaa uudet parlamenttivaalit

Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.















