Europarlamentaarikko Ruohonen-Lerner: Suomi rahoittaa EU:ta sadoilla miljoonilla

Kun Iso-Britannia lähtee EU:sta, on Suomella unionissa yksi samanhenkinen yhteistyökumppani vähemmän. Sen lisäksi lankeaa Suomen maksettavaksi brittien jäsenmaksuosuus eli noin 300 miljoonan euron lisälasku, edellyttäen että muut kulut pysyvät ennallaan.

Euroopan parlamentissa viimeiset neljä vuotta meppinä toiminut eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner tietää, että Iso-Britannia on ollut Suomen kannalta hyvä toimija EU:ssa.

Britit ovat yleensä kannattaneet järkevää talouspolitiikkaa ja olleet liittovaltiokehitystä vastaan. Brexitin johdosta Suomen jäsenmaksuosuus EU:ssa kasvaa arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa.

– Se on paljon rahaa. Suomalaiset veronmaksajat maksavat erilaisina maksuina EU:lle joka vuosi yli kaksi miljardia euroa, joista saamme takaisin arviolta 1,5 miljardia. Suomen nettojäsenmaksuosuus on pitkään ollut 300-800 miljoonaa euroa vuodessa. Kun brexit toteutuu, kasvaa jäsenmaksun suuruus kolmellasadalla miljoonalla, jos muut kulut pysyvät ennallaan, sanoo Ruohonen-Lerner.

Kustannusten kaataminen suomalaisille on kohtuutonta

Suomi siis rahoittaa Euroopan unionia valtavilla summilla. Lopputulos on se, että suomalaiset veronmaksajat maksavat muiden maiden kustannuksia esimerkiksi rautateihin, maanteihin ja muuhun perusinfraan, vaikka omatkin maantiet, rautatiet ja niin edelleen vaatisivat kunnostamista.

Suomessa on ankara ilmasto, pitkät välimatkat, korkea kustannustaso ja ennestäänkin korkea verotus.

– EU:lla on paljon jäsenmaita, joissa on paljon alhaisempi veroaste, mutta jotka siitä huolimatta ovat nettosaajia. Vapaakauppa EU:n sisällä on sinänsä hyvä asia, mutta suurten kustannusten kaataminen suomalaisten niskoille tuntuu kohtuuttomalta, Ruohonen-Lerner toteaa.

Suomen veroeuroilla pitäisi auttaa suomalaisia

Tavallisen suomalaisen on vaikea ymmärtää, mihin heidän rahojaan EU:n rattaissa käytetään. Paljon valtaa unionissa käyttävät esimerkiksi lobbarit.

Suurten yritysten lobbarit ovat hyvin aktiivisia toimijoita EU:ssa. Sitä kautta saavat suuryritykset paljon rahaa ja pääsevät myös vaikuttamaan lainsäädäntöön itselleen edullisella tavalla.

– Perussuomalaiset poikkeaa kaikista muista puolueista siinä, että meidän mielestämme verotulot pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisia hyödyttävällä tavalla muun muassa omien vanhusten huoltoon, koulutukseen ja ylipäänsä köyhyysongelman hoitamiseen Suomessa.

– Koulutusmäärärahoja on leikattu moneen kertaan ja erityisesti pienen kansaneläkkeen varassa sinnittelevien eläkeläisten asema on huono. Elinkustannukset nousevat koko ajan ja rahaa jää suhteessa vähemmän käytettäväksi. Veroeurot pitäisi käyttää oman kansan hyväksi sen sijaan, että ne maksetaan ulkomaille, kertoo Ruohonen-Lerner.

Hän muistuttaa, kuinka Heinolan reumasairaalaan ei löytynyt muutama vuosi sitten kahden miljoonan euron summaa valtiolta ja siksi pitkään hyvin toiminut sairaala ja osaamiskeskus jouduttiin ajamaan alas.

Todellista valtaa käyttävät huippulobbarit

On vaikea tietää, kuka Euroopan unionissa todellista valtaa käyttää, koska siellä on niin paljon suuryritysten lobbareita, joiden vallankäyttö jää usein piiloon.

Lobbarit ovat huippuammattilaisia, usein aiemmin EU:n korkeissa viroissa toimineita virkamiehiä, joilla on kymmenien vuosien ajalta kertynyt kokemus ja verkostot, joiden kautta he tietävät, keihin kannattaa olla yhteydessä asioiden nopeuttamiseksi.

– Lobbarifirmat ostavat näitä huippuammattilaisia, jotka osaavat lobata ja vaikuttaa asioihin jo silloin, kun niitä vasta pannaan alulle. Se toki vaatii pitkää kokemusta ja hyvää tuntemusta EU:n toimielimistä, komission, parlamentin ja neuvoston toiminnasta, sanoo Ruohonen-Lerner.

Nyt äänestetään nimenomaan Suomen asioista

Euroopan unionia ei ainakaan suoraan voi verrata Neuvostoliittoon, joka oli pakkovaltainen yksipuoluejärjestelmä, jossa toisinajattelijat pantiin vankilaan.

Yhtymäkohtia Neuvostoliittoon ja suomettumisen aikaan löytyy kuitenkin siinä, miten Suomessa EU:hun suhtaudutaan, ikään kuin asioiden kyseenalaistaminen ei olisi sallittua. Neuvostoliiton aikanakaan ei järjestelmää saanut kritisoida, piti olla joko hiljaa tai hymistellä ja kehua.

– Äänestäminen europarlamenttivaaleissa on todella tärkeää,sillä silloin äänestetään nimenomaan Suomen asioista. Päätökset pannaan siellä alulle ja sitten muutaman vuoden kuluttua toimeen täällä. Jokaisella mepillä on yksi ääni, ja joskus äänestykset voivat olla niin tiukkoja, että jonkin asian kaatuminen voi olla yhden äänen varassa, Ruohonen-Lerner kertoo.

Ruohonen-Lernerillä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus kuntapolitiikasta, hän on toiminut kahdeksan vuotta kansanedustajana ja viimeiset neljä vuotta europarlamentissa. Hän on ollut myös kolme vuotta perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana.