KOLUMNI Euroopan parlamentissa toimii 20 pysyvää valiokuntaa ja vaihteleva määrä tilapäisiä erityisvaliokuntia. Olen jäsen yhdessä sellaisessa, TAX3-erityisvaliokunnassa. Se on perustettu selvittämään ja ehkäisemään talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa.
Hyväksyimme helmikuussa TAX3-erityisvaliokunnan mietinnön äänin 34 puolesta, 4 vastaan ja 3 tyhjää. Maaliskuun täysistunnossa äänestämme mietinnön lopullisesta muotoilusta. Samalla tulemme vakinaistamaan veronkierron ongelmiin keskittyvän valiokunnan toiminnan, minkä tarpeellisuudesta poliittiset ryhmät ovat olleet varsin yksituumaisia.
TAX3-erityisvaliokunnan toimikauden aikana paljastui uusia skandaaleita, joista Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesutapaus oli yksi suurimmista. Virossa pestiin rahaa 200 miljardin euron arvosta vuosina 2007-2015. Vertailun vuoksi Suomen valtion talousarvio on noin 55 miljardia euroa vuodessa. Rikollinen toiminta sai jatkua Virossa, vaikka ensimmäinen vinkki rahanpesusta saatiin jo vuonna 2007.
Nykysäännösten mukaan pankkien velvollisuus on tunnistaa asiakkaansa, mikä tarkoittaa, että ne eivät saisi ottaa vastaan talletuksia ja tilisiirtoja epämääräisiltä tahoilta, joiden rahan alkuperää ei voida todentaa. Tässä tarkoituksessa myös lukuisat suomalaiset ovat saaneet yhteydenottoja omista pankeistaan. Ilmeisesti rikollinen raha ei ole haissut pankeissa silloin kun asiakkaalla on ollut riittävän paksu lompakko.
Monessa tapauksessa suurista taloudellisista väärinkäytöksistä kertovat skandaalit tulevat julki väärinkäytösten ilmoittajien ansiosta. Heidän kohtalonsa on usein karu, vaikka heidän toimintansa palvelee julkista etua merkittävällä tavalla. Paljastusten kohteena ollut yksityinen tai julkinen organisaatio voi ryhtyä monenlaisiin vastatoimiin ilmoittajan nujertamiseksi esimerkiksi katkaisemalla tämän urakehityksen, työpaikkakiusaamisella, eristämisellä tai potkuilla ja maineen mustamaalaamisella. Käytännön esimerkkejä meillä on paljon tästä. Erään sveitsiläisen väärinkäytösten ilmoittajan perhe koki niin kovaa painostusta, että perheen 11-vuotias tytär yritti itsemurhaa.
EU-maihin on tulossa yhteiset säännöt väärinkäytösten ilmoittajien suojeluun. He tulevat saamaan kaksi vaihtoehtoista tapaa ilmoituksen tekemiseen. Yksi niistä on organisaation sisäinen kanava ja toinen ulkopuolinen kanava suoraan viranomaisille. Uskon, että ulkopuolinen taho edistää väärinkäytöksen selvitystyötä tehokkaammin kuin ilmoituksen kohteena oleva organisaatio.
Viimeisten vuosien aikana monissa maissa on häiritty toimittajien työtä eri tavoin. EU:n sisällä, Maltalla, Slovakiassa ja Bulgariassa, on murhattu kolme korruptiota ja rahanpesua tutkinutta toimittajaa. Maltan tapaus puhututti, kun TAX3-erityisvaliokunnassa kuultiin samanaikaisesti autopommilla murhatun Daphne Caruana Galizian poikaa Matthew’ta ja Maltan oikeusministeriä Owen Bonnicia.
Murhatun toimittajan pojan mukaan Maltan hallituksessa istuu korruptoituneita poliitikkoja, jotka saattavat olla suoraan vastuussa hänen äitinsä murhasta ja estävät siksi tutkinnan tehokkaan etenemisen. Murhan tilaajaa ei vieläkään tiedetä. Oikeusministeri torjui väitteet siitä, että Malta olisi välinpitämätön rahanpesukysymyksissä ja vakuutti maan olevan normaalisti toimiva oikeusvaltio, jossa on kuitenkin aina parannettavaa jokaisen muun maan tapaan.
Verotukseen liittyvät asiat kuuluvat edelleen kansalliseen päätöksentekovaltaan ja vaativat EU-päätöksenteossa jäsenvaltioiden yksimielisyyden. Eräiden asiantuntijoiden mukaan verotusasioista puhuminenkin on ollut aikaisemmin tabu unionissa. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että meillä on yhteinen ongelma ja sille pitää tehdä jotakin. Vasta jäävuoren huippu on paljastettu, mistä on osoituksena myös pari viikkoa sitten julkisuuteen tullut uusin skandaali nimeltään Troikan rahanpesula.
Heinäkuussa aloittava uusi parlamentti valitsee ensimmäiset jäsenet pysyvään verovaliokuntaan, mitä pidän isona edistysaskeleena.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Veronkierron ongelmien torjuntaan työssään keskittynyt Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR