Perussuomalaisten Olli Kotro vastustaa liittovaltiokehitystä ja aikoo tehdä EU-parlamentissa suomalaisten edun mukaista politiikkaa. Tavoitteena on myös unionin kulujen leikkaaminen ja samalla Suomen maksujen vähentäminen.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, kauppatieteiden maisteri Olli Kotro sanoo, että 2010-luvulla EU:ta on ryhdytty johtamaan fanaattisesti.
– Taustalla on raharuhtinaiden, pankkien ja pelurien vahva ideologia, joka pyrkii tekemään unionista liittovaltion. EU on tänä päivänä epäyhtenäinen kerho, jota jotkut jäsenmaat osaavat käyttää hyväkseen, tosin Suomi ei tähän ole pystynyt.
– Suomalaisten kannalta keskeinen haasteemme on se, että EU vähitellen kaventaa itsemääräämisoikeuttamme ja lisää yhteisvastuuta muiden töppäyksistä ja veloista. Tämä kehitys tulee jatkumaan, kunnes EU-liitovaltio on saatu aikaan. Siksi EU-integraatio on pysäytettävä.
37-vuotias Kotro tietää mistä hän puhuu, sillä hän on nuoresta iästään huolimatta vaikuttanut jo useita vuosia EU-tasolla. Tällä hetkellä hän työskentelee virkamiehenä Euroopan parlamentin ECR-ryhmässä. Aiemmin hän on toiminut Jussi Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin parlamenttiavustajana.
Pelkän parlamentin kulut 2 miljardia vuodessa
Perussuomalaisella eurovaaliehdokkaalla on laaja kielitaito: ruotsin ja englannin lisäksi hän osaa myös saksaa ja ranskaa. Usean vuoden EU-parlamentissa työskentelyn aikana talo ja sen toimintatavat ovat tulleet tutuiksi. Tätä kokemustaan ja osaamistaan Kotro tarjoaa nyt käytettäväksi suomalaisten hyväksi seuraavalla kaudella Euroopan parlamentissa.
Kotro vastustaa liittovaltiokehitystä ja pyrkii tekemään EU-parlamentissa suomalaisten edun mukaista politiikkaa. Tavoitteena on myös unionin kulujen leikkaaminen ja Suomen maksujen vähentäminen.
– EU:n kuluja on mahdollista leikata, jos asiassa saavutetaan yhteinen tahtotila. Tällä hetkellä sitä ei ole. Vai milloin viimeksi kuulit kenenkään EU-parlamentaarikon tai virkamiehen puhuvan asiasta? Kotro kysyy.
EU:ssa toimitaan yleensä niin, että jokaiseen ongelmaan tai haasteeseen tarjotaan ratkaisuna lisää EU:ta. Se johtaa yleensä uusien virastojen perustamiseen ja hallinnon lisäämiseen.
– Pelkät parlamentin kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Kaikkien EU-hallinnon kulujen lisääminen on hyvin helppoa. Jos päätöksiä tehtäisiin, teoriassa helppoa olisi myös kulujen leikkaaminen, mutta sitä ei ole näköpiirissä. Esimerkiksi EU-parlamentti voisi lopettaa Brysselin ja Strasbourgin välillä matkustamisen ja kokoontua yhdessä paikassa.
Valtaa pyritään siirtämään vähitellen EU:lle
EU:n perussopimuksiin kirjattu subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate säätelee toimivallan jakoa unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä. Periaatteen mukaan unioni käyttää omaa toimivaltaansa vain silloin, kun jäsenvaltioiden omat toimet eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Subsidiariteettiperiaate pyrkii osaltaan turvaamaan jäsenvaltioiden oman päätösvallan, mutta siitä on viime vuosina lipsuttu. EU tunkeutuu huomaamatta ja vähitellen yhä useammalle elämänalueelle.
– Kuinka paljon asioita Suomen eduskunta voi enää päättää itsenäisesti? Jos tarkastellaan hallituksen esityksiä viime vuosilta, useimmat on nykyään laadittu yhdenmukaisiksi EU-oikeuden kanssa. Vallan siirto Suomesta EU:hun tapahtuu vähitellen, vaikka moni ei siihen kiinnitä huomiota, Kotro sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi EU:n vaatiman yhdenmukaisen rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän. Kotro tietää, että monien uudistusten taustalla on vain yksinkertaisesti isojen firmojen pyrkimys kasvattaa liikevoittoaan. Tämä tapahtuu EU:n lainsäädäntöelimiin kohdistuvalla vaikuttamisella.
– Lobbaajat muokkaavat kulisseissa EU-lakeja. Suuryritykset ja niiden omistajat hyötyvät lopputuloksesta, mutta lasku lankeaa kansalaisille.
Kokoomuksen ryhmä vastusti lobbarirekisteriä
Avainasemassa oleviin päättäjiin vaikuttamista, eli lobbaamista on tapahtunut EU:ssa aina. Ongelmana voidaan kuitenkin nähdä avoimuuden puuttuminen. EU-lainsäädännön todellisia tavoitteita tai niiden vaikutuksia voi olla hankala arvioida.
Päättäjiä lobataan monissa asiayhteyksissä, mutta kaikki eivät ole avoimia tapaamisistaan. Varsinkin lainsäädännön aloitevaltaa käyttävään komissioon kohdistuu paljon lobbausta. Kotron mielestä EU-parlamentin pitäisi ottaa käyttöön lobbarirekisteri, josta kävisi ilmi, minkä intressiryhmän tai yrityksen edustajat ovat käyneet tapaamassa parlamentin jäseniä.
– Lobbarirekisteriä on esitetty, mutta se ei ole mennyt läpi. Asian selvittämiseen perustettiin työryhmä ja aiheesta on käyty keskusteluja, mutta lopputulos jäi torsoksi. Parlamentin jäsenille eli mepeille on siis edelleen vapaaehtoista kertoa, keitä he tapaavat. Se on tietysti suuryritysten kannalta hyvä, kun ne voivat toistaiseksi jatkaa vaikuttamispyrkimyksiään EU-kulisseissa.
– Erityisen voimakasta lobbarirekisterin vastustaminen on ollut europarlamentin EPP-ryhmässä, johon myös kokoomus kuuluu. EPP:ssä vaikuttaville puolueille olisi näköjään hirveä ongelma kertoa avoimesti, ketä puolueiden edustajat tapaavat, Kotro ihmettelee.
Kansallismieliset torppaamassa huonoa EU-politiikkaa
Äskettäin Kotro toimi perussuomalaisten edustajana Italian sisäministeri Matteo Salvinin Lega-puolueen Milanossa järjestämässä Euroopan kansallismielisten puolueiden konferenssissa.
– Olin paikalla perussuomalaisten valtuutettuna edustajana. Tilaisuudessa ei varsinaisesti sovittu mistään, mutta siellä perussuomalaiset ilmoittivat olevansa valmiita yhteistyöhön Euroopan parlamentissa osana kansallismielistä ryhmää. Salvinin konferenssissa siis käytiin välietapin tyylisesti läpi ajatuksia perustaa uusi ryhmä EU-parlamenttivaalien jälkeen.
EU:ssa työskentelyn aikana Kotro on nähnyt, että EU:n muuttaminen hallinnon sisältä on hidasta ja hankalaa, mutta asioille voidaan silti aina tehdä jotain. Jatkossa kansallismieliset puolueet saattavat muodostaa parlamentissa jopa toiseksi suurimman ryhmän, jolla on vahvaa vaikutusvaltaa.
– Isojen muutosten tekeminen vaatisi puuttumista EU:n perussopimuksiin. Kuitenkin isossa kansallismielisessä ryhmässä voidaan vähintäänkin jarruttaa EU:n huonoimpia toimenpiteitä ja sitä kautta kasata poliittista painetta.
Kotron mukaan EU:n muuttaminen paremmaksi voi tapahtua myös paremmalla tiedottamisella kansalaisille.
– Me voimme järjestää tiedotustilaisuuksia sekä käyttää sosiaalista mediaa kertoaksemme, millaisia vaikutuksia EU-päätöksillä on kansalaisten elämään, eli miten EU-lainsäädäntö realisoituu ihmisten arkeen.
SUOMEN UUTISET