Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

taisteluosasto

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota. 
 

EU:ssa on viime aikoina ihmetelty, kun Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat ilmoittaneet perustaneensa yhteisen puolustusliiton. Uusi liittouma on kiusallinen erityisesti Ranskalle, joka liittouman perustamisen yhteydessä menetti useiden miljardien sukellusvenekaupat.
Samaan aikaan kun USAn mielenkiinto näyttäisi muutenkin olevan siirtymässä Euroopasta enemmän Itä-Aasian suuntaan, EU:ssa on jälleen alettu puhua EU:n yhteisestä puolustuksesta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein tuonut esille näkemyksiään EU:n sotilaallisen voiman kehittämisen puolesta.
Olisiko rinnakkainen organisaatio mielekäs?
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen katsoo, että EU:n yhteisestä puolustuspolitiikasta keskusteltaessa tulee lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että suurin osa EU-jäsenvaltioista kuuluu jo valmiiksi Natoon.
&#8211; Mikä siis on jäsenvaltioiden todellinen tahtotila rakentaa Naton rinnalle toista organisaatiota, koetaanko sitä edes mielekkääksi?
Perussuomalaiset katsoo, että kun jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä, EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti.
&#8211; Sen lisäksi ei tarvita enää ylimääräistä organisaatiota ”päältäkatsojaksi”, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
EU-joukkojen käyttäminen on kankeaa
EU:lla tosin on jo oma vuonna 2005 perustettu taisteluosasto. Ronkainen toi esille, että joukkojen käyttäminen on ollut kankeaa.
&#8211; Meillä on ollut jo vuosikausia omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole kertaakaan pystytty käyttämään poliittisen tahtotilan puuttumisen vuoksi.
Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan Euroopan tulisi ottaa oma neljäs paikkansa Kiinan, Venäjän ja USAn rinnalla, eikä se olisi mahdollista ilman uskottavaa puolustusta läpi Euroopan.
Kanervan mukaan Euroopan tulee kyetä tekemään valinta, kuuluako arvomaailmaltaan Kiinan vai Yhdysvaltojen leiriin.
&#8211; Muuten olemme pulassa, Kanerva sanoi.
Ronkainen totesi, että EU:lla on oma paikkansa jäsenvaltioiden osalta.
EU:lla rooli rauhanturvatehtävissä
Ronkainen totesi, että myös EU-yhteistyössä Suomen päämääränä tulisi olla se, että jokaisella EU-jäsenvaltiolla on omat vahvat puolustusvoimansa turvallisuutta takaamassa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että EU on saamassa eteensä tehtäviä, joissa Nato ja YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.
Ronkainen katsoo, että esimerkiksi rauhanturvatehtävät ovat sellaisia toimia, joissa EU:llakin on rooli.
&#8211; EU:ssa on jo olemassa organisaatiot, joilla tehtävät voidaan hoitaa myös ilman yhteistä puolustusjärjestelmää.

Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä –  ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”