Berliinin Pride-juhlan iskusta epäilty on tunnettu islamisti – poliisi jahtaa libanonilaissyntyistä terroristia junatunneleissa ja rautatieasemilla

Poliisin mukaan Abdoul Ballout vuokrasi terrori-iskuun käytetyn pikkubussin omalla nimellään. Sen syöksyessä suurella nopeudella Tiergartenin puistossa festivaaliin matkalle olleeseen väkijoukkoon kuoli yksi ja loukkaantui osin hengenvaarallisesti 29 ihmistä.

Tarkkaan ei vielä tiedetä, miten moni haavoittui autosta poistuneen tekijän tai tekijöiden viidakkoveitsen iskuista.

Poliisi ei ole vahvistanut, toimiko Ballout itse myös auton kuljettajana. Silminnäkijöiden mukaan autossa oli myös toinen henkilö. Auton molemmat airbagit olivat lauenneet.

Poliisi kuvaa Balloutia 190-senttiseksi ja mustahiuksiseksi, jolla oli yllään musta huppari ja valkoiset housut. Poliisit löysivät autosta hänen kännykkänsä. Etsintäkuulutuksen yhteydessä julkaistiin tekijästä myös valokuva.

Tunnettu islamistinen vaarantaja

Ballout vapautui toukokuussa Berliini nuorisovankilasta, jonne hänet oli tuomittu vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi valtiota vaarantavan vakavan terroriteon valmistelusta ja väkivaltaisista teoistaan.

Syyttäjä oli vaatinut hänelle kahden vuoden ja kymmenen kuukauden tuomiota. Tuomarit laskivat hänet ennenaikaisesti ehdonalaisen syyttäjän vastustuksesta huolimatta.

Ballout tunnetaan ”islamistisena vaarantajana” eli henkilönä, joka on milloin tahansa valmis vakavaan terroritekoon tai tukemaan sellaisen valmistelua. Hänelle oli varattu 26 vuoroa viranomaiskeskusteluun, jonka tarkoituksena on saada häntä etääntymään ääri-islamilaisesta maailmankuvastaan.

Motiivina keskusteluille olivat muun muassa hänen terroristiryhmiä tukenut käyttäytymisensä sosiaalisessa mediassa. Kahteen keskusteluun hän osallistui. Kolmannelle oli varattu aika 27. elokuuta.

Sisäministeri pelkää uusia iskuja

Poliisin erikoisyksikkö tutki iskun jälkeen Balloutin Berliinissä Schönebergin kaupunginosassa sijaitsevan asunnon, jossa hän on asunut yhdessä äitinsä ja sisarustensa kanssa. Vahvasti aseistetut poliisiyksiköt haravoivat Berliinin kaupunkijunan S-Bahnin tunneleita ja muita kohteita. Äiti oli saapunut Saksaan vuonna 2002 ja saanut Saksan kansalaisuuden.

Poliisi on tehostanut sisäministeri Alexander Dobrindtin (CSU) mukaan maan rajojen ja lentokenttien valvontaa. Käynnissä olevaa poliisioperaatiota kuvataan Saksassa monien vuosien suurimmaksi. Ministeri ei sulje pois mahdollisuutta, että vastaavia tekoja on suunnitteilla myös muualla. Osavaltioita on kehotettu kohottamaan suurtilaisuuksien turvallisuustasoa.

Islamistinen ideologia julisti sodan avoimelle yhteiskunnalle

Saksan Kristillisdemokraattisen unionin CDU:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Johannes Winkelin mukaan isku todistaa islamistisen ideologian julistaneen sodan avoimelle yhteiskunnalle. Hän kirjoittaa X-viestipalvelussa:

– Sen sijaan, että puolustautuisimme ja iskisimme kaikella kovuudella takaisin, kieltäydymme kuuntelemasta tätä sodanjulistusta.

Liittokansleri Friedrich Merz (CDU, liittopresidenti Frank-Walter Steinmeier (sd) ja liittopäivien puhemies Julia Klöckner (CDU) esittivät tavanomaisin sanankääntein valittelunsa. Islamia ja islamisteja he eivät maininneet.

Valtiopäivätalossa ja Berliinin virastoissa on suruliputus. Berliinin Pride-yhdistys järjestää eri puolilla kaupunkia muistotilaisuuksia. Senaatti osallistuu muistojumalanpalvelukseen.

Islamistit kaiken aikaa valmiina iskuihin

Saksan kotimaantiedustelu Verfassungsschutz arvioi vuosiraportissaan väkivaltaan suuntautuneen islamistisen henkilöpotentiaalin suuruudeksi Saksassa 9 110 henkilöä.

Joka hetki iskuihin ja niitä tukemaan valmiiden islamistien määräksi arvioidaan Saksassa yli 400 henkilöä. Osa heistä on kotiin palanneita islamilaisen valtion Isisin riveissä taistelleita.

Saksassa on tehty 2016-2026 seitsemäntoista islamistisesti motivoitua iskua. Niissä on saanut surmansa 28 ja loukkaantunut ainakin 189 ihmistä.

Berliinissä edellinen isku tehtiin joulukuussa 2016, jolloin Saksaan Italian kautta turvapaikanhakijana saapunut tunisialainen islamisti Anis Amri ampui puolalaisen rakkakuskin ja ajoi kidnappaamallaan rekalla Breitscheidplatzin joulutorilla olleeseen väkijoukkoon.

Iskussa kuoli 13 ja sai osin elinikäisiä vammoja 61 ihmistä. Myös Amri oli tunnettu islamistiseksi ja luokiteltu vaaralliseksi. Häntä ei silti karkotettu eikä viimeisinä kuukausina ennen terrori-iskua myöskään valvottu.

Amri onnistui pakenemaan kaaoksen keskellä paikalta. Hän matkusti välittömästi annetusta etsintäkuulutuksesta huolimatta Saksasta Italiaan, jossa italialaiset poliisit ampuivat hänet hänen tarttuttua aseeseen henkilöllisyyden kontrolloimisen yhteydessä.

Breitscheidplatz on ympäröity rekan kestävillä teräspaaluilla ja betoniesteillä.