Iranin islamistihallinnon lippuja kantaneet vastamielenosoittajat kokoontuivat viime perjantaina Eduskuntatalon edustalle samaan aikaan, kun hallintoa vastustavat iranilaiset järjestivät oman mielenosoituksensa.
Viime perjantaina Eduskuntatalon edustalla järjestettiin kaksi mielenosoitusta: toisessa vastustettiin Iranin nykyistä islamistihallintoa ja toisessa ilmaistiin tukea hallinnolle heiluttamalla Iranin islamistisen tasavallan lippuja.
Suomen Uutisten haastatteleman islamistihallintoa vastustavan suomalais-iranilaisen naisen Shabnam Nikbakhshin mukaan Eduskuntatalon edessä nähty vastamielenosoitus oli poikkeuksellinen.
– Minun on todettava, että lähes kolmen vuoden ajan jatkuneiden hallinnon vastaisten mielenosoitusten jälkeen tämä oli ensimmäinen kerta, kun hallinnon edustajat tai kannattajat reagoivat suoraan johonkin mielenosoituksistamme, hän kertoo Suomen Uutisille puhelimitse.
Nikbakhsh kertoi X-palvelussa, että vastamielenosoittajat huusivat tapahtuman aikana ”Allahu akbar” -huutoja. Nikbakhshin mukaan ilmaus yhdistyy monelle Iranin islamilaisen tasavallan vastustajalle islamilaiseen rukouskutsuun (azan), joka alkaa samoilla sanoilla. Nikbakhshin mukaan kyse on monille iranilaisille traumaattisesta kokemuksesta.
– Iranissa teloituksia on vuosikymmenten ajan usein toimeenpantu varhain aamulla samaan aikaan, kun azan kuuluu. Jokin sisälläni järkkyy joka kerta, kun kuulen sen, hän kirjoitti.
Suomen Uutiset haastatteli chatissä myös toista mielenosoitukseen osallistunutta suomalais-iranilaista henkilöä. Haastattelu tehtiin anonyymisti, koska haastateltu kertoi pelkäävänsä läheistensä turvallisuuden puolesta sekä Iranissa että Suomessa.
Hänen mukaansa paikalla oli jo ennen tapahtuman alkua henkilöitä, joita hän piti islamistihallinnon kannattajina, ja heidän määränsä kasvoi tapahtuman aikana noin 15 henkilöön. Vastamielenosoittajilla oli mukanaan kuvia iranilaisen Minabin koulun tytöistä sekä julisteita, joissa oli maanpaossa elävän kruununprinssi Reza Pahlavin kuva yliviivattuna punaisella rastilla.
Hänen mielestään vastamielenosoittajat pyrkivät liittämään Minabin koulussa sattuneen tapauksen Pahlaviin. Haastateltava uskoo Iranin vallankumouskaarti IRGC:n olevan vastuussa tapahtumasta, koska koulua ei hänen mukaansa evakuoitu alueelta sodan alettua, vaikka koulun sijainti oli aktiivisesti toimivan islamistihallinnon ohjustukikohdan läheisyydessä.
Mielenosoittajat eivät nostaneet esiin Iranin islamistihallinnon ihmisoikeusloukkauksia, poliittisten vastustajien vangitsemisia tai tammikuun 2026 mielenosoitusten jälkeen raportoituja teloituksia.
Minabin kouluiskun tapahtumista ei ole varmistettua tietoa. Iranissa ei ole vapaata mediaa, ja islamistihallinto valvoo tiukasti tiedonvälitystä sekä maasta ulospäin välittyvää tietoa. Kansainvälinen uutisointi on perustunut viranomaisten tietoihin, satelliittikuviin ja sosiaalisessa mediassa levinneeseen materiaaliin, eikä riippumattomilla toimittajilla ole ollut vapaata pääsyä tapahtumapaikalle.
Mielenosoitus järjestettiin kaksi päivää sen jälkeen, kun Suomi liittyi 21 muun maan yhteiseen julkilausumaan, jossa tuomittiin Iranin islamistisen hallinnon ja sen vallankumouskaartin, IRGC:n, uhkailu- ja väkivaltaoperaatiot länsimaissa. Lausuman mukaan kohteina ovat olleet muun muassa iranilaiset toisinajattelijat, toimittajat sekä juutalaiset yhteisöt.
Iranin islamistihallinto on tunnettu vakavista ihmisoikeusrikoksista ja teloituksista. Tammikuun 2026 hallinnonvastaisissa mielenosoituksissa ihmisoikeusjärjestöt ja YK-asiantuntijat raportoivat laajasta väkivallasta ja teloituksista. Guardian, Euronews ja useat kansainväliset mediat ovat raportoineet arvioista, joiden mukaan kuolleita saattoi olla yli 35 000. Julkisuudessa on esitetty myös suurempia arvioita.
EU luokitteli IRGC:n terroristijärjestöksi tammikuussa 2026.
Suomen Uutiset sai kahdelta eri taholta tietoja, joiden mukaan Eduskuntatalon vastamielenosoitukseen osallistuneilla henkilöillä olisi yhteyksiä Resalat-moskeijaan.
Lähi-idän asiantuntija Majid Hakki arvioi chat-haastattelussa mielenosoituksesta otettujen kuvien ja videoiden perusteella, että osallistujat vaikuttivat hänen mukaansa Iranin hallinnon kannattajilta. Hakki sanoo pitävänsä mahdollisena, että osa heistä olisi yhteydessä Resalat-moskeijaan.
Myös paikalla ollut hallintoa vastustanut mielenosoittaja kertoi viestin välityksellä Suomen Uutisille epäilevänsä yhteyksiä Resalatiin. Hänen mukaansa hallintoa tukevien joukossa oli afgaaneja ja irakilaisia, joiden käyttämät iskulauseet ja viestit muistuttivat hänen mielestään Resalat-moskeijan imaamin Abbas Bahmanpourin aiempia kannanottoja.
Suomen Uutiset ei ole pystynyt vahvistamaan Iranin islamistisen hallinnon lippuja kantaneiden mielenosoittajien yhteyksiä Resalat-moskeijaan.
Resalat-moskeija on ollut kansainvälisen huomion kohteena sen Iranin islamistihallintoon liitettyjen yhteyksien vuoksi. BBC uutisoi vuonna 2023 moskeijassa vierailevana imaamina toimineen Behrouz Hosseinpourin hyökkäyksestä hallintoa vastustaneen iranilaisnaisen kimppuun ja julkaisi vuonna 2024 erillisen dokumentin Resalat-moskeijan sekä Iranin hallinnon yhteyksistä.
Resalat-moskeijan imaami Bahmanpour on ollut tänä vuonna aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Tammikuun 28. päivänä julkaisemassaan kirjoituksessa hän jakoi kuvan, jossa hän kertoi mielenosoittajien polttaneen moskeijan. Julkaisussa siteerataan Koraania ja viitataan henkilöihin, joiden ”pahat teot on saatu näyttämään heille koreilta”.
Bahmanpour julkaisi helmikuussa päivityksen vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen vuosipäivän vietosta ja korosti iranilaisten tukea maan islamistiselle hallintojärjestelmälle.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Keskusrikospoliisi epäilee ruotsalaisen Foxtrot-verkoston pyörittäneen laajaa huumekauppaa Suomessa. Poliisi on takavarikoinut tutkinnassa lähes 300 kiloa huumeita, ja Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan verkoston johtaja Rawa Majid eli Kurdikettu oleskelee Iranissa hallinnon suojeluksessa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Lontoon The Bishops Avenue on kilometrin mittainen kadunpätkä, jonka erottaa muista sen varrella sijaitsevien kiinteistöjen hinta. Lukaalien käypä arvo on keskimäärin 12,5 miljoonaa puntaa. Kadun varrella sijaitsevat myös Iranin uuden hengellisen johtajan rapistuneet maalliset palatsit.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Euroopan unionilta nopeita toimia mahdollisen uuden siirtolaiskriisin torjumiseksi. Taustalla ovat Tanskan ja Italian esitykset EU:n laajuisesta “hätäjarrumekanismista”, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuden keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanoton poikkeustilanteissa ja joka saa jo laajaa tukea useilta EU-jäsenmailta.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
