Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat huolissaan oppimisen tuen “heikentämisestä” – Koponen ihmettelee kommentteja: Hallitus lisää miltei 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus

Keskiviikkona järjestettiin Helsingissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan järjestäytymiskokous, jossa uuden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin satakuntalainen perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.

Petri Huru ottaa tehtävän vastaan välittömästi ja pitkäaikaisen reserviläis- ja rauhanturvaajataustansa takia myös kiitollisena. Huru korostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä juuri nyt.
&#8211; Muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa vapaaehtoinen maanpuolustus on merkittävä osa kokonaisturvallisuutta. Vaikka se meillä onkin hyvällä tasolla, on aina parannettavaa.
&#8211; Onkin tärkeää, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri toimijoille on tuoreessa budjetissa osoitettu lisärahoitusta tehtävien resursoimiseksi. Ampumaratojen toiminnan turvaaminen on erittäin tärkeää, onhan ampumataito aivan olennainen osa reserviläiskykyjä. Samoin pidän tärkeänä, että pystymme lisärahoituksen turvin kouluttamaan merkittävästi enemmän reserviläisiä, ikään kuin päivittämään heidän taitonsa tämän päivän vaatimuksiin, Huru sanoo.
Vapaaehtoista maanpuolustusta vahvistetaan
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama ja toimii puolustusministeriön apuna vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamista, ohjaamista ja kehittämistä varten. Neuvottelukunnan toimikausi on eduskunnan toimikausi.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan tehtävänä on yhteensovittaa ja ohjata vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestämistä, vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa yhteiskunnassa, seurata ja arvioida vapaaehtoista maanpuolustusta koskevien järjestelyjen toimivuutta ja vaikuttavuutta, tehdä esityksiä ja aloitteita vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta tärkeistä suunnitelmista ja ehdotuksista.
Neuvottelukunta myös ylläpitää maanpuolustukseen liittyvää keskustelua ja kehittää kansalaisten maanpuolustustietoisuutta, edistää kansalaisten vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja maanpuolustusvalmiutta sekä ohjaa ja valvoo alueellisten ja toimialakohtaisten neuvottelukuntien toimintaa.
&nbsp;

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta järjestäytyi Helsingissä – puheenjohtajaksi perussuomalaisten Petri Huru

Eduskunnan puolustusvaliokunta kehottaa tuoreessa pöytäkirjalausumassaan puolustusministeriötä lisäämään kertausharjoituksia ja ohjaamaan lisärahoitusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen perustelee lausumaa nopeasti muuttuneella turvallisuuspoliittisella tilanteella.

&#8211; Ukrainan sodan myötä suomalaisten maanpuolustustahto ja halukkuus koulutuksiin on kasvanut räjähdysmäisesti. Tähän huutoon on nyt pystyttävä vastaamaan, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kertoo.
Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja
Puolustusvaliokunta perää myös lainsäädäntömuutoksia Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaedellytysten parantamiseksi. Nykyinen maanpuolustuslaki rajaa Puolustusvoimien sarjatulta ampuvat aseet pois MPK:n käytöstä.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että MPK:n ampumaharjoituksissa ei voida käyttää puolustusvoimien aseita, joissa on sarjatulitoiminto. Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja, ja tosipaikan tullen reserviläisille jaetaan sarjatuliaseet, Ronkainen sanoo.
Kaikki maanpuolustus ei ole aseellista
MPK toteuttaa lakisääteisten tehtäviensä ohella myös ei-aseellista varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). VARTU ei kuulu valtionavun piiriin, mutta on erityisen tärkeää toimintaa naisille ja miehille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta tai ovat sijoitetun reservin ulkopuolella. Ronkainen ehdottaa VARTU-toimintaa valtion rahoituksen piirin.
&#8211; Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, mutta kaikki maanpuolustus ei ole aseellista. On ainoastaan Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti – sota on yksi vakavimmista kriiseistä, mutta ei ainoa mahdollinen, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – “On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Viime vuosikymmenien aikana ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustajat Leena Meri ja Jari Ronkainen ovat tehneet kirjallisen kysymyksen ampumaratojen riittävyydestä vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ja ihmisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Ampumaratojen määrä on vähentynyt rajusti viime vuosikymmenien aikana. Vielä 2000-luvun vaihteessa ratoja oli noin 2 000, kun tänä päivänä niitä on noin 650. Ampumaratoja on suljettu muun muassa ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi, kun ratojen lähettyville on rakennettu eikä ampumaradalle ole osoitettu uutta aluetta.
&#8211; Haluamme, että ampumaradan perustamiseen ja ylläpitoon liittyvää byrokratiaa selkeytetään, jotta ampumatoimintaa eivät estäisi kohtuuttomat selvitysvaatimukset. Ampumaradan ylläpitäjälle voidaan asettaa ehdoksi esimerkiksi äänivallin rakentaminen, vaikka rata olisi kaukana asuinalueesta, kertovat kansanedustajat Leena Meri ja Jari Ronkainen.
&#8211; Kustannuksia aiheutuu myös maaperä- ja pohjavesitutkimuksista, joita luvan saaminen edellyttää. On huomattava, että suurin osa ampumaradoista pyörii vapaaehtois- ja talkootyön pohjalta, joten viranomaisen ei tule säätää ainuttakaan perusteetonta rasitetta toiminnan harjoittajien haitaksi.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit turvattava
Byrokratian selkeyttämisen lisäksi kansanedustajat haluavat hallituksilta toimia, jotta ampumaratojen ylläpitoon ja rakentamiseen myönnetään riittävästi rahoitusta. Laaja ja toimiva ampumarataverkosto palvelee esimerkiksi metsästäjiä, ampumaharrastajia, reserviläisiä ja viranomaisia. Siten määrärahojen lisääminen palvelisi niin viranomais- kuin harrastustoimintaa.
&#8211; Suomalaiset ovat viime aikojen tapahtumien jälkeen entistä kiinnostuneempia vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutukseen osallistumisesta. Tämä näkyy esimerkiksi MPK:n kurssitarjonnassa, kurssit täyttyvät ennätystahdilla. MPK järjestää ampumakoulutusta niin reserviläisille kuin myös aiheesta kiinnostuneille aloittelijoille, naisten kursseille ilmoittautuneita on jonoksi saakka, kertoo puolueen 1. varapuheenjohtaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri.
&#8211; Joten nyt olisi eduskunnan tehtävä turvata riittävät resurssit, jotta kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet pääsevät mukaan kursseille eikä ampumapaikkojen vähäisyys rajoita kurssien kehittämistä.
&#8211; Maanpuolustustoiminnan ja viranomaisten lisäksi ampumaratoja käyttävät 300 000 metsästäjää ja tuhannet ampumaharrastajat. Siten yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi edistettäisiin tuhansien ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Senkään arvoa ei sovi väheksyä, eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ronkainen painottaa.
&nbsp;

Meri ja Ronkainen: Ampumaratojen riittävyys varmistettava

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään ja sen rahoituksen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto on valmistellut toimenpidealoitteen maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoituksen lisäämisestä.

Kansanedustaja Rami Lehto pitää korkeaa maanpuolustustahtoa Suomen puolustuskyvyn kulmakivenä. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia Suomen sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.
&#8211; Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäseninä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia, Lehto kertoo.
MPK kouluttaa paikallisjoukkoja
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4 852 000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja.
&#8211; Paikallisjoukkojen yksiköitä ovat mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja, sanoo Lehto.
Reserviläisjärjestöjen tuki erittäin vähäistä
Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128 000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32 000 euron tuen. Lehto pitää määrää erittäin vähäisenä verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin.
&#8211; Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 euroa ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 euroa. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle euron/jäsen ja esimerkiksi rauhanpuolustajille 85 euroa/jäsen, Lehto toteaa.
Suomen varauduttava Venäjän uhkaan
Toimenpidealoitteessaan Lehto ehdottaa, että hallitus ryhtyisi lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaamiseksi lisäämällä rahoitusta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja ohjaamalla lisätukea reserviläisjärjestöjen rahoitukseen jo kuluvan vuoden aikana.
&#8211; Vaikka Suomea eivät tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia, ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle, Lehto varoittaa.
&nbsp;

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna