

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksalaisprofessori: ”Hypernationalistinen” Ukraina, jossa siviilit pysäyttävät tankkeja paljain käsin, ei kelpaa EU:n jäseneksi
Ukraina haki viikko sitten EU:n jäsenyyttä pikamenettelyllä. Saksalaisen oikeustieteen professorin mielestä Ukrainasta on kuitenkin tullut Venäjän hyökkäyksen seurauksena niin ”hypernationalistinen”, että sen olisi vaikea sopeutua EU:n arvoihin.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati viikko sitten Ukrainalle välitöntä EU-jäsenyyttä erityismenettelyiden kautta. Georgia puolestaan aikoo hakea Euroopan unionin jäsenehdokkaan asemaa ja laittaa varsinaisen hakemuksen vuonna 2024. Pikaista oikotietä EU-jäsenyyteen tuskin tulee kummallekaan.
Molemmat maat ovat jo pitkään pyrkineet myös sotilasliitto Natoon, mutta jäsenyysprosessi ei ole edennyt. Ukraina ja Georgia ilmaisivat halunsa liittyä Natoon vuonna 2008 Bukarestissa järjestetyssä Nato-kokouksessa.
Kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen erikoistunut professori Franz C. Mayer pohtii twiittiketjussaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa muutosta ukrainalaisten asenteissa ja sodan vaikutusta Ukrainan EU-kelpoisuuteen.
Bielefeldin yliopiston oikeustieteen professori vetää yhtäsuuruusmerkin nationalismin ja sodan välille. Kansallismielisyyden ja maanpuolustushengen nousu on nähtävillä monessa muussakin maassa kuin Ukrainassa. Jopa Saksassa.
Jäsenehdokkaan on kunnioitettava EU:n perusarvoja
Saksalaisprofessori korostaa, että EU:n jäseneksi päästäkseen valtion on kunnioitettava ja edistettävä EU:n perusarvoja. Ukrainalla on hänen mielestään vielä paljon tekemistä oikeusvaltion toimivuudessa, korruption kitkemisessä, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, naisten ja miesten tasa-arvossa ja monessa muussa asiassa.
Hyvin oleellisena professori Mayer pitää sitä, että EU on rauhanprojekti, joka syntyi Eurooppaa repineiden maailmansotien tuloksena. Hän näkee EU:n liittovaltiokehityksen vastaiskuna ”kansallisvaltioiden ylilyönteihin”.
Mayer huomattaa, että EU:n tavoite ei kuitenkaan ole kansallisvaltioiden nujertaminen, vaan ainoastaan liiallisen kansallismielisyyden suitsiminen. Kansakuntia yhteen sitovat voimat tulevat silti säilymään pitkään, professori toteaa käyttäen kuvituksena aavemaista kuvaa, jossa ensimmäisen maailmansodan kaatuneiden haamut kummittelevat.
Liiallinen nationalismi ei sovi EU:hun
EU-juridiikan professori Franz C. Mayer korostaa kuitenkin, että liiallinen nationalismi ei EU:hun sovi. Hän pelkään että Vladimir Putin on sysännyt Ukrainan jonkinlaiseen hypernationalismiin, jossa ”henkesi antaminen maasi puolesta on kaikkein kaunein uhraus”.
Mayer maalailee kuvaa olemassaolonsa puolesta taistelevasta Ukrainasta, jossa siviilit tarttuvat polttopulloihin tai pysäyttävät vihollisen tankit paljain käsin. Hän tuntuu pitävän tätä jotenkin huonona asiana, joka ”menee tavallisen isänmaallisuuden yli”.
– Jos Ukraina selviää tästä koettelemuksesta itsenäisyytensä säilyttäen, minä pelkään, että tämän kansallisen kuolemanvaaran kokemuksen jälkeen Ukrainalta kestää pitkään, ennen kuin se voi hyväksyä ylikansallisen rakenteen, jossa EU-lainsäädäntö menee kaiken edelle ja jossa EU:n elimet kertovat ukrainalaisille, mitä heidän pitää tehdä. Toivottavasti olen väärässä, professori Mayer kirjoittaa.
– Nationalismi johtaa sotaan. Mutta sota myös nostattaa nationalismia.
Jäsenyyttä ei pidä myöntää huonon omatunnon takia
Kun ihmiset pakotetaan puolustamaan omaa maataan pahimmillaan paljain käsin, ja he joutuvat kokemaan, että kukaan ei ole halukas lähettämään joukkojaan auttamaan heitä, sillä on tietyt seurauksensa, professori Mayer kirjoittaa.
– En halua, että EU-jäsenyyden myöntämistä käytetään eurooppalaisten poliitikkojen huonon omatunnon rauhoitteluun.
Puolaa ei enää kelpuutettaisi EU:n jäseneksi
Saksalaisprofessorin mukaan 70 vuotta Euroopan rauhan takeena toiminut EU on yhä hauras rakenne, jonka perustaa – oikeusvaltiota – tietyt jäsenmaat uhkaavat. Mayerin mielestä Puolaa ei enää nykyään kelpuutettaisi EU:n jäseneksi, jos se hakisi.
Kroatiaa professori Mayer pitää hyvänä esimerkkinä valtiosta, joka on onnistunut ”toipumaan sodasta ja nationalismista”. Hän toivoo, että – vastoin odotuksia – Ukrainasta tulisi se ”kaikkein eurooppalaisin EU-maa”, joka käskisi Puolaa ja muita kansallistuntoisia maita ”heittämään pois itsenäisyysfetissinsä”.
EU-liittovaltion kannattajilla ja Venäjällä näyttää siis olevan ainakin yksi asia yhteistä: molempien mielestä ukrainalaiset ovat liian nationalistisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Franz C. Mayer Volodymyr Zelenskyi Georgia Nationalismi Kansallismielisyys Vladimir Putin Kroatia Puola Ukraina Venäjä nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – ”Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

Antikainen vaatii selitystä: Ministeriö torppasi eduskunnan päätöksen karhukiintiöistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeriön kieltäytymisestä valmistella karhun kiintiömetsästysasetusta eduskunnan edellyttämällä tavalla.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














