Antikainen: Presidentti Halosen näkemykset Baltian maista ovat häpeällisiä

Presidentti Tarja Halosen erikoiset lausunnot Ukrainan sotaan liittyen ovat herättäneet sekä kritiikkiä että hämmennystä Suomessa ja ulkomailla. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää presidentti Halosen vähättelevää asennetta Baltian maiden turvallisuuspolitiikkaa kohtaan häpeällisenä.

Ylelle keskiviikkona 30.3. antamassaan haastattelussa presidentti Tarja Halonen perusteli presidenttikautensa näkemyksiä Venäjästä. Vladimir Putinin suhteen Halonen pysyttelee edelleen vaitonaisena.

– Presidentti Halonen on voivotellut Ukrainan tilannetta muutaman twiitin verran, muttei ole tuominnut sanallakaan entisen kaverinsa Putinin toimia. Idealisminsa sokaisema entinen presidenttimme sekä vei maamme henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen että vastusti Natoa ja EU:n turvatakuita, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

– Viimeistään nyt kovimmankin idealistin luulisi huomaavan, että Venäjä vähät välittää mistään kauniista lupauksista. Ukrainan sota on myös osoittanut, että liittoutumattomuus on valtava riski maamme turvallisuudelle.

Halosen lausunto herätti laajaa tyrmistystä

Natoon liittymistä vastustanut presidentti Halonen kommentoi Ylelle Baltian maiden Nato-jäsenyyttä luonnehtimalla sitä kollektiiviseksi turvajärjestelmäksi, johon maat olisivat neuvostoaikana tottuneet. Lausunto on herättänyt laajaa tyrmistystä. Baltian maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.

– On äärimmäisen loukkaavaa kutsua Neuvostoliiton miehitystä kollektiiviseksi turvajärjestelmäksi. Sama järjestelmä harjoitti myös järjestelmällistä ja laajamittaista sortoa miehitettyjen maiden asukkaita kohtaan, ja sen jälkiä korjataan paikoin vielä tänäkin päivänä.

– Neuvostoliitto yritti ”tarjota” samaa kollektiivista turvajärjestelmää myös Suomelle vuonna 1939. Onneksi silloinen valtiojohtomme ei suhtautunut asiaan kuten Halonen, vaan Suomen puolustusvoimat onnistuivat turvaamaan itsenäisyytemme, Antikainen toteaa.

On naiivia uskoa liittoutumattomuuden tuovan turvaa

Useat julkisuuden henkilöt ovat myös moittineet presidentti Halosen kommentteja. Viimeisimpänä asiaan puuttui kirjailija Sofi Oksanen, joka muistutti Twitterissä presidenttiä siitä, että neuvostoajan Baltian maiden ”kollektiivinen turvajärjestelmä” oli todellisuudessa miehitys. Myös Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves sekä Viron turvallisuuspolitiikan tutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik kritisoivat Halosta samasta syystä.

– Presidentti Halosen vähättelevä asenne Baltian maiden turvallisuuspolitiikkaa kohtaan näyttäytyy erikoisessa valossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. On naiivia uskoa, että liittoutumattomuus on turva, kun rajanaapurina on aggressiivinen roistovaltio. Venäjän nykyisen hallinnon toiminnan vuoksi ei ole varaa sinisilmäiseen idealismiin, kuten helmikuun 24. päivä osoitti koko maailmalle, Antikainen muistuttaa.

Nyt olisi aika julkaista Tiitisen lista

Halonen pyysi lopulta tänään iltapäivällä lausuntojaan Twitterissä anteeksi.

– Vaikka anteeksipyyntö sinänsä olikin perusteltu, se ei korjaa Halosen presidenttikauden ja sitä edeltäneen ulkoministerikauden virheitä. Halonen on järjestelmällisesti, vuodesta toiseen, pyrkinyt heikentämään Suomen turvallisuustilannetta, olipa kyse EU:n turvatakuista, maamiinoista tai suomalaisen tiedustelutoiminnan alasajosta.

– Onneksi YYA-ajan suomut ovat vihdoinkin tippuneet nykyisen valtionjohdon silmistä. Nyt olisi paikallaan julkaista Tiitisen lista ja Rosenholz-aineisto sekä selvittää, toimiiko vieraan vallan hyväksi toimineita henkilöitä edelleen aktiivisesti poliittisessa järjestelmässämme, Antikainen painottaa.