Eduskunnan enemmistö alkaa vähitellen kääntyä Nato-jäsenyyden edistämisen kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään oman kantansa, jonka mukaan perussuomalaisten ryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä. Perussuomalaisten Jani Mäkelä katsoo, että kun kansanedustajien enemmistö alkaa olla sitä mieltä, että Nato-asiaa pitää edistää, tarjoaa se samalla tukevan selkänojan myös valtiojohdolle.

Suomen eduskunta on vähitellen siirtymässä Nato-jäsenyyden kannalle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi osaltaan tänään kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.

Perussuomalaisten kansanedustaja, eilen AlfaTV:llä vieraana ollut Jani Mäkelä sanoo itse olleensa periaatetasolla Nato-myönteinen jo 30 vuoden ajan.

– Tähän mennessä asian edistäminen ei kuitenkaan ole ollut realismia ulko- ja sisäpoliittisista syistä johtuen. Joko kansan kannatus on puuttunut, tai ulkopoliittisista syistä edistäminen ei ole ollut mahdollista. Nyt ollaan sitten lähdössä katsomaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kun suuri osa kansanedustajista on sitä mieltä, että asiaa pitää edistää, on se samalla tukeva selkänoja myös valtiojohdolle.

Suomi täyttää jäsenyyden edellytykset

Mäkelä kuitenkin muistuttaa, että pelkkä kansanedustajien Nato-kannan ilmaiseminen ei sinänsä vielä kerro kaikkea, koska Natoon liittyminen on prosessi, jonka lopputulos ei ole yksin Suomen päätettävissä.

– Muiden Nato-jäsenmaiden tahto ratkaisee, otetaanko Suomi mukaan. Siksi hakua ennen on asioita neuvoteltava huolellisesti. Asia ei ole yksinkertainen.

Mäkelä huomauttaa, että Suomi joka tapauksessa täyttää kaikki Nato-jäsenyyden edellytykset.

– Teknisesti Suomen armeija on Nato-yhteensopiva ja meillä on yhteistoimintaa Naton kanssa. Suomi on myös menneinä vuosina huolehtinut hyvin puolustuksestaan, säilyttänyt asevelvollisuusarmeijan ja puolustukseen käytetään Naton edellyttämät noin 2 prosenttia BKT:sta. Nyt on syytä katsoa avoimin mielin, millaisen Nato-sopimuksen Suomi voisi mahdollisesti saada.

Turvallisuusselonteko lähiaikoina eduskuntaan

Hallitus on lähiaikoina, ehkä jo ensi viikolla, antamassa laaja-alaisen turvallisuusselonteon eduskunnalle. Mäkelä odottaa selonteolta ytimekkyyttä ja toivoo samalla, ettei siinä selvitettäisi tarpeettoman laveasti kokonaisturvallisuuteen liittyviä asioita, joista moneen osa-alueeseen on jo aiempina vuosina kiinnitetty huomiota.

– Kyse on nyt nimenomaan siitä, hakeeko Suomi läntisiä turvatakuita ja siksi huomio tulisi kiinnittää liittoutumiseen, joko Natoon tai liittoon kahdenvälisesti Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa, esillä olleiden vaihtoehtojen mukaan. Suurin painoarvo selonteossa tulisi olla näillä asioilla.

Päähallituspuolueiden keskustan ja SDP:n natokannat eivät vielä ole tiedossa, vaikka molemmista puolueista on nähty yksittäisten edustajien myönteisiä ulostuloja Naton suhteen.

– Hallitus ja ministerit loppupeleissä neuvottelevat asiat. Puolueiden edustajien kannat ovat nähdäkseni käymistilassa ja muuttuvat todennäköisesti positiiviseen suuntaan, Mäkelä sanoo.

Hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajista enemmistö on kuitenkin toistaiseksi ilmoittanut vastustavansa Natoa.

– Ollaan jännittävässä tilanteessa, alkaako hallitus repeilemään Naton vuoksi tai lähteekö joku puolue hallituksesta omille teilleen prosessin johdosta. Toisaalta hallitus pysyisi pystyssä, vaikka vasemmistoliitto sieltä lähtisikin.

Vahva oma puolustus on säilytettävä

Nato-prosessin riskit liittyvät jäsenyyden hakemisen ja jäseneksi hyväksymisen väliseen, niin sanottuun harmaaseen aikaan, koska lopullisesti turvatakuiden piirissä Suomi olisi vasta täysjäsenenä. Mäkelän mukaan ennen prosessin aloittamista tuleekin selvittää Suomen turvallisuuteen ja mahdollisiin turvatakuisiin liittyvät asiat.

Mäkelä oli äskettäin BBC:n laajalle yleisölle esitetyssä haastattelussa Suomen Nato-asiaan liittyen.

– Haastattelussa esitin koko Ison-Britannian yleisölle toiveen, että Suomessa Naton suhteen epävarmat kansalaiset haluaisivat ehkä kuulla, että ensinnäkin me olemme tervetulleita Natoon ja että meillä olisi myös jonkinlaiset turvatakuut myös neuvotteluprosessin aikana.

Kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, myös Mäkelä katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi yksinkertainen ”taikakeino” Suomen maanpuolustukseen, vaan tavoiteltava osa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista palettia.

– Suomella täytyy olla edelleen oma, vahva aluepuolustukseen perustuva asevelvollisuusarmeija, koska meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Meidän täytyy siis pystyä puolustamaan omaa aluettamme, ja tavallaan tuoda Natoon lisää turvallisuutta. Siis vähintään meidän pitää hoitaa oma osamme turvallisuudesta, jolloin siinä päällä olisi sitten Naton turvatakuut, jos liitymme mukaan.

Venäjä paljastanut jo korttinsa

Suojelupoliisi varoitti äskettäin, että Suomessa käytävään Nato-keskusteluun saattaa sekoittua ja sitä saattaa häiritä Venäjän hybridivaikuttaminen ja muunlainen painostaminen. Mäkelä sanoo, että hän ei ole itse suuremmin huolissaan Venäjän informaatiosodan metkuista.

– Tilanne on tällä hetkellä se, että Venäjä on jo paljastanut korttinsa lähtiessään hyökkäyssotaan. Samalla Venäjän uskottavuudesta on sulanut merkittävä osa. Toisaalta ihmiset tuskin lähtisivät edes uskomaan Venäjältä tulevaa propagandaa tässä tilanteessa, koska Venäjän vaikuttaminen on nyt niin räikeätä ja esitetyt väitteet liki uskomattomia.

Mäkelä kuitenkin esittää, että konkreettisemman Venäjän häirinnän ja painostuksen, kuten mahdollisten rajaloukkausten, suhteen on syytä olla hereillä.

– Kuten tasavallan presidenttikin on avoimesti todennut, Nato-prosessiin liittyy myös riskejä. Katson kuitenkin, että joku valinta ja päätös meidän on nyt tehtävä, joko pyrimme tai emme pyri. Sitä mahdollisuutta ei enää ole, että emme tekisi mitään.

Aiempaa idänpolitiikkaa tarkasteltava kriittisesti

Suomi on mukana EU:n pakotetoimissa Venäjää kohtaan ja samalla Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään ovat jäissä. Tilanne on tyystin erilainen kuin vielä vuoden alussa.

Mäkelä katsoo, että suomalaisessa politiikassa olisi syytä tarkastella kriittisesti Suomen aiempaa, takavuosien suhtautumista Venäjään.

– Vielä vuonna 2014 silloinen pääministeri Alexander Stubb syytti russofobiasta niitä, jotka eduskunnassa arvostelivat Fennovoiman ydinvoimahanketta, eli sinisilmäisyyttä suhteessa Venäjään on meillä ollut.

Perussuomalaisilla sen sijaan on ollut pitkään hyvin johdonmukainen suhtautuminen Venäjään.

– Perussuomalaiset on aina suhtautunut kriittisesti viisumivapauteen Venäjän kanssa sekä olemme aina nostaneet esille huolta itärajan läheisyydessä tapahtuneista maakaupoista. Itselleni se on ollut sikäli keskeinen kysymys muutenkin, koska olen kotoisin Lappeenrannasta. Perussuomalaiset aikoinaan hallituksessa ollessaan myös toivat pöydälle kaksoiskansalaisten virkakelpoisuuden rajoittamisen ja maakauppojen rajoittamisen, jotka myös saatiin läpi.

Yhteistyö Venäjän nykyhallinnon kanssa ei onnistu

Suomi ja EU pyrkivät parhaillaan eroon energiariippuvuudesta Venäjään. Mäkelä katsoo, että riippuvuutta ei katkaista hetkessä, mutta kun se tapahtuu, Venäjältä katkeavat tulohanat.

– Venäläiset ovat riippuvaisia energian myynnistä, jolloin energiakaupan loppuessa eristäytyminen tulee vain syvenemään, Mäkelä sanoo.

Hän toteaa, että Suomen ja Venäjän suhteiden normalisoituminen on kaukainen asia.

– Se vaatisi ensinnäkin Ukrainan tilanteen rauhoittumista ja sitä, että Venäjä vetäytyy valtaamiltaan alueilta. Myös hallinnon tulisi vaihtua, koska mielestäni nykyisen hallinnon kanssa yhteistyön tekeminen on mahdotonta.

SUOMEN UUTISET