Nato-jäsenyyttä pohdittaessa on aloitettava siitä, onko Venäjä potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle.
Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.

– Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja, Jussi Halla-aho muistuttaa Facebookissa.

Halla-aho toteaa, että edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta.

– Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä.

– Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus, Halla-aho toteaa.

Jäsenyys muodostaa vahvan pelotteen

Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi?

– Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys onkin väärä.

– Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin ”kyllä”. Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa, Halla-aho kirjoittaa.

Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon?

– Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa.

– Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta.

Riskit pienempiä kuin vaihtoehto

Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä.

– Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi.

– Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. ”Nato-option” jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa.

Halla-ahon mielestä samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä.

– Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä.

– Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit, Halla-aho painottaa.

SUOMEN UUTISET