Yleisradion harjoittama, faktantarkistuksen nimellä kulkeva todellisuudenmanipulointipeli puhuttaa kansaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Uusin tapaus koskee sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin ja vihreiden kansanedustaja Sofia Virran tämänviikkoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä.
Rydman kirjoittaa kanavillaan, kuinka Ylen ”faktantarkistus” on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset, joista A-Studiossa puhuttiin, ja asiantuntijaksi faktantarkistukseen on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
– Jos tiedotusvälineillä olisi Suomessa jotain vastuuta omasta toiminnastaan, tämä juttu olisi skandaali, Rydman lataa.
Faktantarkistusta silmät ummessa
Viikonloppuna Yle haastatteli Ykkösaamu-ohjelmassa valtiovarainministeri Riikka Purraa ja julkaisi saman tien faktantarkistuksen. Tulos: perussuomalaisten vaaliohjelma ei sisältänyt leikkauksia suomalaisten sosiaaliturvaan.
Ylen johtopäätös pitää kapeassa mielessä paikkansa. Perussuomalaisten ohjelmista ei löydy lausetta, jossa luvattaisiin leikata suoraan suomalaisten sosiaaliturvasta. Tästä Yle veti johtopäätöksen, että perussuomalaiset ovat pettäneet vaalilupauksensa.
Ylen toimittajat lukivat perussuomalaisten poliittisia ohjelmia valikoiden.
Puolueen talouspoliittisessa ohjelmassa puhutaan hallinnonalakohtaisesta 2–4 prosentin vuosittaisesta säästötavoitteesta, kannustinloukkujen purkamisesta, ansiosidonnaisen porrastamisesta, asumistukijärjestelmän uudistamisesta ja asumisperusteisen sosiaaliturvan korvaamisesta kansalaisuusperusteisella mallilla.
Säästökohteet oli dokumentoitu, ja ne olivat myös Ylen toimittajien käytettävissä. Jos faktantarkistus rajataan vain suoriin leikkauksiin, suuri osa kokonaisuudesta jää tarkoituksella tai tahattomasti pois.
Kyse ei ole yhdestä huolimattomuudesta. Yle on aiemminkin käyttänyt faktantarkistustaan valikoivasti.
Oikaisu, jota ei tullut
Vuonna 2025 Yle julkaisi useita juttuja, joissa väitettiin Riikka Purran käyttäneen termiä ”väestönvaihto” – käsitettä, joka on yhdistetty äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan. Purra oli käyttänyt termiä ”väestön vaihtuminen”, jolla on neutraali merkitys.
Virhe dokumentoitiin. Yle korjasi asiantuntija-artikkelin, mutta kieltäytyi julkaisemasta erillistä oikaisua laajemmin levinneisiin uutisiin.
Toimituksen esimies perusteli kieltäytymisen ”journalistisella tulkinnalla, jolle on perusteita”. Hän pyysi tekemään oikaisupyynnön Julkisen sanan neuvostoon.
Purra huomautti, että Yle on toistuvasti uutisoinut väitteitä, joita hän ei ole esittänyt. Yle on kieltäytynyt korjaamasta niitä. Tapauksella on rajapintoja Ylen aiemminkin harjoittamaan valikoivaan faktojen tarkistamiseen.
Faktat tarkistetaan valikoivasti
Sama teema oli Ylen faktantarkistuksessa esillä jo ennen vuoden 2023 vaaleja. Tuolloin Yle tarkisti Purran väitteen siitä, ettei siivoaminen kannata, jos palkka jää sosiaaliturvaa heikommaksi.
Lopputulos oli erikoinen: Yle arvioi väitteen olevan yhtä aikaa tosi ja epätosi. Kysymys ei ollut vain yksittäisestä luvusta, vaan siitä, millaisella esimerkkihenkilöllä ja millä oletuksilla kannustinloukkuja tarkastellaan.
Kaikki Ylen tarkistukset eivät ole päättyneet perussuomalaisten kannalta kielteisesti. Vuoden 2022 aluevaalien yhteydessä Yle tarkisti Purran väitteen Ruotsin hoivatyön kieliongelmista ja totesi, että huoli ei ollut katteeton.
Ongelma ei ole faktantarkistus, vaan sen valikoiva käyttö. Ratkaisevaa on, milloin tarkistus tehdään, mitä tarkistetaan ja millä rajauksilla lopputulos rakennetaan.
Usein kyse on siitäkin, kenen lausumia faktoja tarkistetaan ja kenen ei – vasemmistoa edustavat Ylen toimittajien suosikkipoliitikot harvemmin joutuvat tähän tapaan Ylen faktantarkistuksen kohteeksi.
Liki puolet faktantarkistuksista puutteellisia
Valtio-opin professori Matti Wiberg ja tutkija Valtteri Sankari kävivät Media & viestintä -lehdessä julkaistussa analyysissaan läpi Ylen vuoden 2019 eduskuntavaalien faktantarkistukset. Heidän mukaansa 36 tarkistuksesta 17 eli 47 prosenttia rikkoi vähintään yhtä kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa faktantarkistuksen kriteeriä.
Tyypilliset ongelmat olivat epäselvä totuusarvo, riittämätön lähteiden käyttö tai valikoiva kontekstointi. Nämä eivät ole teknisiä yksityiskohtia, vaan faktantarkistuksen ydintä.
Samaa metodia julkisen palvelun mediayhtiö käytti myös viikonlopun tapauksessa. Yle valitsi hakukriteerit, jotka tuottivat tietyn tuloksen. Sitä, mitä ei haettu, ei löytynyt.
Kehystys on valinta
Faktantarkistus on luonteeltaan valikoivaa työtä. Toimittajat valitsevat, mitä tarkistetaan, keneltä, milloin ja millä kriteereillä. Jokainen näistä valinnoista on toimituksellinen päätös.
Kun ministerin sanoista rakennetaan valikoiva faktantarkistus, mutta opposition vaihtoehtobudjettien miljardiluokan lupaukset käsitellään tavallisina poliittisina avauksina, kyse on toimituksellisesta valinnasta. Kun faktantarkistuksessa kieltäydytään korjaamasta dokumentoitua asiavirhettä vedoten ”tulkintaan”, myös oikaisujärjestelmän uskottavuus horjuu.
Onko Pasilan toimituksessa vain huolimattomia toimittajia, vai ovatko he tietoisesti puolueellisia? Jos julkisen palvelun mediayhtiö haluaa säilyttää journalistisen uskottavuutensa, Ylen täytyy faktantarkistusjutuissaan selvittää kaikki faktat eikä manipuloida tuloksia omilla tulkinnoillaan.