LEHTIKUVA
Yleisradion politisoitunut ”faktantarkistus” ei kaadu siihen, mitä Yle tarkistuksissaan löytää, vaan siihen, mitä se etukäteen päättää olla etsimättä. Sama kaava näkyy useimmissa tapauksissa, kun Yle ryhtyy tarkistamaan faktoja: hakukriteerit on rajattu kapeaksi ja konteksti on sangen valikoiva.
Yleisradion harjoittama, faktantarkistuksen nimellä kulkeva todellisuudenmanipulointipeli puhuttaa kansaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Uusin tapaus koskee sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin ja vihreiden kansanedustaja Sofia Virran tämänviikkoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä.
Rydman kirjoittaa kanavillaan, kuinka Ylen ”faktantarkistus” on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset, joista A-Studiossa puhuttiin, ja asiantuntijaksi faktantarkistukseen on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
– Jos tiedotusvälineillä olisi Suomessa jotain vastuuta omasta toiminnastaan, tämä juttu olisi skandaali, Rydman lataa.
Viikonloppuna Yle haastatteli Ykkösaamu-ohjelmassa valtiovarainministeri Riikka Purraa ja julkaisi saman tien faktantarkistuksen. Tulos: perussuomalaisten vaaliohjelma ei sisältänyt leikkauksia suomalaisten sosiaaliturvaan.
Ylen johtopäätös pitää kapeassa mielessä paikkansa. Perussuomalaisten ohjelmista ei löydy lausetta, jossa luvattaisiin leikata suoraan suomalaisten sosiaaliturvasta. Tästä Yle veti johtopäätöksen, että perussuomalaiset ovat pettäneet vaalilupauksensa.
Ylen toimittajat lukivat perussuomalaisten poliittisia ohjelmia valikoiden.
Puolueen talouspoliittisessa ohjelmassa puhutaan hallinnonalakohtaisesta 2–4 prosentin vuosittaisesta säästötavoitteesta, kannustinloukkujen purkamisesta, ansiosidonnaisen porrastamisesta, asumistukijärjestelmän uudistamisesta ja asumisperusteisen sosiaaliturvan korvaamisesta kansalaisuusperusteisella mallilla.
Säästökohteet oli dokumentoitu, ja ne olivat myös Ylen toimittajien käytettävissä. Jos faktantarkistus rajataan vain suoriin leikkauksiin, suuri osa kokonaisuudesta jää tarkoituksella tai tahattomasti pois.
Kyse ei ole yhdestä huolimattomuudesta. Yle on aiemminkin käyttänyt faktantarkistustaan valikoivasti.
Vuonna 2025 Yle julkaisi useita juttuja, joissa väitettiin Riikka Purran käyttäneen termiä ”väestönvaihto” – käsitettä, joka on yhdistetty äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan. Purra oli käyttänyt termiä ”väestön vaihtuminen”, jolla on neutraali merkitys.
Virhe dokumentoitiin. Yle korjasi asiantuntija-artikkelin, mutta kieltäytyi julkaisemasta erillistä oikaisua laajemmin levinneisiin uutisiin.
Toimituksen esimies perusteli kieltäytymisen ”journalistisella tulkinnalla, jolle on perusteita”. Hän pyysi tekemään oikaisupyynnön Julkisen sanan neuvostoon.
Purra huomautti, että Yle on toistuvasti uutisoinut väitteitä, joita hän ei ole esittänyt. Yle on kieltäytynyt korjaamasta niitä. Tapauksella on rajapintoja Ylen aiemminkin harjoittamaan valikoivaan faktojen tarkistamiseen.
Sama teema oli Ylen faktantarkistuksessa esillä jo ennen vuoden 2023 vaaleja. Tuolloin Yle tarkisti Purran väitteen siitä, ettei siivoaminen kannata, jos palkka jää sosiaaliturvaa heikommaksi.
Lopputulos oli erikoinen: Yle arvioi väitteen olevan yhtä aikaa tosi ja epätosi. Kysymys ei ollut vain yksittäisestä luvusta, vaan siitä, millaisella esimerkkihenkilöllä ja millä oletuksilla kannustinloukkuja tarkastellaan.
Kaikki Ylen tarkistukset eivät ole päättyneet perussuomalaisten kannalta kielteisesti. Vuoden 2022 aluevaalien yhteydessä Yle tarkisti Purran väitteen Ruotsin hoivatyön kieliongelmista ja totesi, että huoli ei ollut katteeton.
Ongelma ei ole faktantarkistus, vaan sen valikoiva käyttö. Ratkaisevaa on, milloin tarkistus tehdään, mitä tarkistetaan ja millä rajauksilla lopputulos rakennetaan.
Usein kyse on siitäkin, kenen lausumia faktoja tarkistetaan ja kenen ei – vasemmistoa edustavat Ylen toimittajien suosikkipoliitikot harvemmin joutuvat tähän tapaan Ylen faktantarkistuksen kohteeksi.
Valtio-opin professori Matti Wiberg ja tutkija Valtteri Sankari kävivät Media & viestintä -lehdessä julkaistussa analyysissaan läpi Ylen vuoden 2019 eduskuntavaalien faktantarkistukset. Heidän mukaansa 36 tarkistuksesta 17 eli 47 prosenttia rikkoi vähintään yhtä kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa faktantarkistuksen kriteeriä.
Tyypilliset ongelmat olivat epäselvä totuusarvo, riittämätön lähteiden käyttö tai valikoiva kontekstointi. Nämä eivät ole teknisiä yksityiskohtia, vaan faktantarkistuksen ydintä.
Samaa metodia julkisen palvelun mediayhtiö käytti myös viikonlopun tapauksessa. Yle valitsi hakukriteerit, jotka tuottivat tietyn tuloksen. Sitä, mitä ei haettu, ei löytynyt.
Faktantarkistus on luonteeltaan valikoivaa työtä. Toimittajat valitsevat, mitä tarkistetaan, keneltä, milloin ja millä kriteereillä. Jokainen näistä valinnoista on toimituksellinen päätös.
Kun ministerin sanoista rakennetaan valikoiva faktantarkistus, mutta opposition vaihtoehtobudjettien miljardiluokan lupaukset käsitellään tavallisina poliittisina avauksina, kyse on toimituksellisesta valinnasta. Kun faktantarkistuksessa kieltäydytään korjaamasta dokumentoitua asiavirhettä vedoten ”tulkintaan”, myös oikaisujärjestelmän uskottavuus horjuu.
Onko Pasilan toimituksessa vain huolimattomia toimittajia, vai ovatko he tietoisesti puolueellisia? Jos julkisen palvelun mediayhtiö haluaa säilyttää journalistisen uskottavuutensa, Ylen täytyy faktantarkistusjutuissaan selvittää kaikki faktat eikä manipuloida tuloksia omilla tulkinnoillaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Viikon suosituimmat
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
KOLUMNI | Sosiaalinen media on täyttynyt erityisesti vasemmalla laidalla väitteistä, että nykyhallitus olisi vaihtanut Marinin pitkät nollakorkolainat vaihtuvakorkoisiksi. Tämä on ihan puhdasta valehtelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Eilisessä Ylen A-studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korotti ääntään, elehti voimakkaasti ja keskeytti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin useaan kertaan, Virran puolustaessa järjestöjen oikeutta jatkaa toimintaansa veronmaksajien rahoilla.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jäi torstaina kiinni valehtelusta koskien sote-järjestöjen valtion tuista säästämistä.
Perinteinen kommunismi voi olla heikossa hapessa, mutta punaisen aatteen jälkeläiset porskuttavat kaikissa läntisissä yhteiskunnissa. Kommunismin yhteydet nykyiseen woke-ideologiaan, antirasistiseen teollisuuteen ja ympäristöliikehdintään nousevat näkyville toimittaja, tietokirjailija Pekka Virkin tuoreessa tietokirjassa.
