

PS ARKISTO
Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”
Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii kotisivuillaan omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.
– Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
– Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
– Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
– Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Naton jäsenmaksut puolustusmenot sotilaallinen puolustus materiaaliapu puolustussota Pohjois Atlantin puolustusliitto Nato-jäsenyys Ukrainan sota Venäjän hyökkäys pelotevaikutus maanpuolustustahto yleinen asevelvollisuus puolustusbudjetti turvallisuustilanne Sisäministeriö sotilasliitto puolustusministeriö Rajavartiolaitos Liittoutumattomuus Puolustusvoimat Eurooppa Kriisinhallinta Turvatakuut Jari Ronkainen Ukraina nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra avaa perussuomalaisten Nato-kannanmuodostuksen periaatteita ja aikataulua

Puisto: Suomen on varauduttava monenlaisiin turvallisuusuhkiin – Nato-jäsenyys toisi vahvaa puolustuspoliittista selkänojaa

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Packalén ehdottaa EU:lle yhteistä asevarastoa

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Junnila vaatii asevelvollisuutta myös ahvenanmaalaisille: ”Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ei ole enää perusteita ahvenanmaalaisten erivapaudelle”

Purra: Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä

Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














