Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta

Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”

Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

PS-Nuoriso: Keskustan “maahanmuuttokriittisyys” on surkuhupaisaa – “Eiköhän siellä olla pian taas luovuttamassa kotiavaimia turvapaikkashoppailijoiden käyttöön”

Vigelius kritisoi keskustaa: ’’Keskusta nostaisi ennemmin suomalaisten veroja kuin säästäisi Afrikka-tuista’’

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

sotilasliitto

Norja aikoo kasvattaa maan pohjoisosissa panostuksia vastavakoiluun ja sabotaasintorjuntaan, kertoo Barents Observer. Ukrainan sodan synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Norjan hallituksen mukaan toimia, sillä maan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä.

Kirkkoniemi (Kirkenes) sijaitsee Varanginvuonon rannalla 8 kilometriä Venäjän rajalta. Takana aukeaa Kuolan niemimaa. Rajan läheisyydessä sijaitsevat sekä Murmansk että Venäjän Arktisen voimaryhmän tärkeimmät sotilastukikohdat.
Vielä taannoin Norjan rajavartiosto ja Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava FSB pitivät yhteisiä meripelastusharjoituksia Barentsinmerellä, mutta Ukrainan sota on kiristänyt tunnelmia Naton ja Venäjän rajalla.
&#8211; Riski on kasvanut, Ukrainan tapahtumien seurauksena, <a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2022/04/russias-war-fuels-fear-saboteurs-espionage-and-influence-operations-northern-norway">sanoo</a> Norjan turvallisuuspalvelu PST:n johtaja Hans Sverre Sjøvold.
&#8211; Norja osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja täällä pidetään sotaharjoituksia. Venäjä haluaa tietää, mitä täällä tapahtuu.
Rahaa vakoilun ja hybridiuhkien torjuntaan
Norjan halitus ehdottaakin ylimääräistä 100 miljoonan kruunun (10,5 milj.€) panostusta mahdollisten turvallisuusuhkien torjumiseksi.
Rahat menevät pääasiassa vastavakoilun lisäresursseihin sekä erityypppisten hybriduhkien tunnistamiseen ja torjumiseen.
Kirkkoniemellä asuu monen maan kansalaisia, myös ukrainalaisia ja venäläisiä. Siksi viranomaiset varautuvat torjumaan muun muassa vihamielisen tahon levittämää väärää informaatiota, joka voisi lisätä vastakkainasettelua ja johtaa jopa konflikteihin alueella.

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Ruotsidemokraattien puoluehallitus antoi maanantaina puoluejohdolle valtuudet tukea Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyshakemusta. Ruotsin on puoluehallituksen mukaan syytä tehdä omat turvallisuusratkaisunsa ”käsikynkkää” Suomen kanssa.

Puoluejohtaja Jimmie Åkesson kertoi viikonloppuna muuttaneensa oman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/akesson-haluaa-ruotsin-natoon-suomen-perassa/">kantansa</a> myönteiseksi sotilasliiton jäsenyyteen.
-Emme muuta kantaamme hetken mielijohteesta ja olemme olleet yhteydessä suomalaiseen sisarpuolue Perussuomalaisiin, joka on tehnyt vastaavan ratkaisun, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sd-blixtinkallar-ledningen-till-mote-om-nato/">perusteli</a> ruotsidemokraattien ulkopoliittinen asiantuntija Aron Emilsson.
&nbsp;

Ruotsidemokraateilta vihreää valoa Natolle – jos Suomi hakee jäsenyyttä

Puoluejohtaja Jimmie Åkessonin Nato-kanta on Ukrainan sodan myötä kääntynyt myönteiseksi sotilasliiton jäsenyydelle.

Ruotsi ei saa jäädä yksin turvallisuusratkaisuissaan. Jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, Ruotsin on tehtävä sama ratkaisu.
Ukraina on jäänyt yksin
Ruotsidemokraattien puoluejohto ei ole tehnyt vielä päätöstä asiasta, mutta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsidemokraatit-kaantymassa-nato-jasenyyden-kannalle-tiukka-paikka-demareille/">ratkaisu</a> on odotettavissa pian. Jos puolue päättää myönteisestä kannasta, Ruotsin valtiopäivien enemmistö on Natoon liittymisen kannalla.
&#8211; Suomi on selkeästi tekemässä myönteisen Nato-päätöksen ja se vaikuttaisi tapahtuvan lähitulevaisuudessa. Tämä on yksi syy ja toinen on se, että Ukraina on jäänyt yksin. Siksi kantani on muuttunut, Åkesson <a href="https://www.svd.se/a/PoG8v5/jimmie-akesson-svanger-om-nato-nar-finland-gor-det">perustelee</a> Svenska Dagbladetissa.
&nbsp;

Åkesson haluaa Ruotsin Natoon Suomen perässä

Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii <a href="https://www.jarironkainen.fi/muutama-sana-natosta/">kotisivuillaan</a> omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.

&#8211; Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
&#8211; Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
&#8211; Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
&#8211; Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: “Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro on osoittanut avoimen kirjeen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Kotro vastaa presidentti Niinistön 30.3. Twitterissä esittämään toiveeseen ulkopoliittisen keskustelun ylläpitämisestä ennen eduskuntavaaleja.
Kotron mielestä Suomen olisi viisainta pitäytyä sotilasliittojen ja länsiharjoitusten ulkopuolella ja keskittyä tiukasti oman kansallisen puolustuksensa kehittämiseen.
Kotro on huolissaan Suomen puolustusresurssien käyttämisestä ulkomailla.
&#8211; Mitä Suomi saa siitä vastapalvelukseksi? kysyy Kotro presidentiltä.
Olli Kotron kirjoittama <a href="http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273225-avoin-kirje-tasavallan-presidentille">avoin kirje</a> on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.

Eurovaaliehdokas Kotro: Suomen olisi viisainta pitäytyä sotilasliittojen ulkopuolella ja keskittyä tiukasti oman kansallisen puolustuksensa kehittämiseen