Kansanedustaja Leena Meri sanoo, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata nopealla aikataululla Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin. Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen eduskunnan päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin. – Vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Tärkeintä on, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä, Meri sanoo.

Suomen, kuten koko Euroopan, turvallisuuspolitiikka on liikkeessä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on myös vastikään julkaissut listan epäystävällisistä maista, ja Suomi on mukana listalla.

Ylen aamuohjelmissa tänään haastateltavana ollut perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri myöntää, että Venäjä on uhka Suomelle.

– Kuvitelmat Venäjästä ja myös ajatukset mahdollisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa ovat muuttuneet. Kuten presidentti Sauli Niinistökin totesi aiemmin: naamiot on laskettu. Todellinen Venäjä on nyt paljastunut.

Venäläisillä on Suomessa paljon kiinteistöomistusta. Meri huomauttaa, että Venäjällä riittää tekosyitä aggressiolle.

– On huomioitava Venäjän johdon ajatukset siitä, että esimerkiksi hyökkäystä Ukrainaan on perusteltu sillä, että Ukraina sortaisi venäläisväestöä, jota Venäjän täytyy suojella. Tämäntyyppiset asiat ovat aina yhteydessä kiinteistöomistuksiin. Kuten Ukrainassa huomattiin, Venäjä voi siis tällaisessa tilanteessa kokea, että sillä on etuja puolustettavana.

Rajaturvallisuutta vahvistettava hybridioperaatioilta

Meri muistuttaa, että Ukrainan sotatila on myös lisännyt hybridioperaatioiden uhkaa, joihin tulisi varautua ennakoivasti lainsäädäntöuudistuksilla. Joillakin uudistuksilla alkaa olla jo kiire, sillä lainsäädännössä on edelleen aukkoja.

Ensisijaisena Meri nostaa esille rajaturvallisuuden.

– Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmismassoja pyritään lähettämään rajan yli, vielä tällä hetkelläkään laki ei mahdollista sitä, että raja suljetaan. Riippumatta sotilaspoliittisista ratkaisuista tämäkin asia tulisi nyt arvioida huolella uudestaan.

Useiden viimeaikaisten kyselyiden perusteella Naton kannatus on kasvanut kansalaisten keskuudessa ja myös eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myös ilmoitti viime viikolla Yhdysvaltojen-vierailunsa yhteydessä, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö tulee jatkossa tiivistymään prosessinomaisesti, jossa prosessissa mukana on muitakin Pohjoismaita.

Ratkaisuja ei enää hierota ikuisuuksiin

Naton ohella esillä on pidetty myös kysymystä, riittääkö Suomelle Lissabonin sopimuksen mukaiset EU-turvatakuut, jotka velvoittavat jäsenvaltioita avunantoon tilanteessa, jossa johonkin toiseen EU-maahan kohdistuu aseellinen hyökkäys.

Eräänlaisen kolmannen tien, eli pohjolan yhteisen puolustuksen joko pysyvänä ratkaisuna tai matkana Natoon, on nostanut esille ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola. Kyse on siis siitä, että Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet prosessin kohti uutta puolustus- ja turvallisuussopimusta, joka lisää maiden yhteistyötä pohjolan alueella.

Meri korostaa, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata hyvinkin ripeästi Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin.

– Vaihtoehdot ovat pöydällä. Tärkeintä on nyt, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä.

Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin.

– Hallituspuolueet varmaankin tietävät tästä paremmin, minkä jälkeen eduskunnassa on periaatteessa mahdollisuus saada valiokunnissa mietintöjä valmiiksi jopa viikoissa. Kyse ei siis ole siitä, etteikö eduskunnan tahtotilaa saada selville. Samalla näin tärkeässä asiassa on tietysti kuunneltava tarkalla korvalla kansalaisia, sillä meidät on valittu eduskuntaan kansaa varten, Meri painottaa.

Vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky

Meri korostaa, että Nato-päätöksenteon taustalla ja edellytyksenä tulee olla laaja yhteinen tahtotila, jonka ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kaikkien 200 kansanedustajan yksimielisyyttä.

Meri muistuttaa, että Suomen turvana tälläkin hetkellä ovat edelleen vahvat puolustusvoimat, joihin viime vuosina on myös panostettu huomattavasti.

– Meillä on edelleen vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky, jota ei ole ajettu alas.

Ukrainan kriisin keskellä EU suunnittelee ottavansa yhteistä velkaa energia- ja puolustushankkeisiin, eli kyseessä olisi jälleen uusi elvytyspaketti. Asian käsittely on kuitenkin vielä kesken.

Perussuomalaiset ei tue uusia EU-tulonsiirtoja, mutta Meri esittää yllättävän näkökulman.

– Kun ajatellaan, että olemme EU:n ulkorajavaltio, mahdollisesti myöhemmin myös Nato-ulkorajavaltio, niin voisiko Suomi kerrankin olla puolustushankinnoissa nettosaaja? Henkilökohtaisesti voisin kannattaa sitä, että Suomi saisi EU-rahaa Suomen puolustushankintoihin.

Suomen Uutiset