

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsidemokraatit kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle – tiukka paikka demareille
Ruotsidemokraatit ovat muuttamassa kantaansa puolustusliitto Natoon ja se tarkoittaisi liittoutumisen kannattajien enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kysymys on hankala hallituspuolue sosialidemokraateille, mutta kansan kasvava tahto saattaa kääntää demareiden päät.
Venäjä ei haluaisi suin surminkaan nähdä Suomea tai Ruotsia Natossa, mutta vaikuttaa toimillaan juuri päinvastaiseen suuntaan. Nato-jäsenyyttä kannattaa viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan 48 prosenttia suomalaisista ja 49 prosenttia ruotsalaisista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Naton vastustajia on Ruotsissakin enää 27 prosenttia väestöstä. Nato-jäsenyyden kannatus on puolestaan kasvanut kuukaudessa 12 prosenttiyksiköllä.
Enemmistö ruotsidemokraateista haluaa Natoon
Novus-tutkimuslaitoksen mukaan jo 57 prosenttia ruotsidemokraattien kannattajista tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kyseessä on selkeä muutos aikaisempaan. Puolueen johto on jo käsitellyt liittoutumiskysymystä ja tuo tiettävästi piakkoin julkisuuteen konkreettisen näkemyksen asiasta.
Jos ja kun ruotsidemokraatit päättävät kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä, on Ruotsin valtiopäivillä Nato-enemmistö. Aikaisemmin jäsenyyttä ovat puolustaneet kokoomus, liberaalit, kristillisdemokraatit sekä keskustapuolue.
Sosialidemokraatit toistaiseksi puolueettomuuden kannalla
Valtiopäivien Nato-enemmistö on demareille tiukka paikka, sillä puolue on vastustanut jäsenyyttä puolustusliitossa. Puolue haluaa Ruotsin pysyvän puolueettomana, samalla kun yhteistyö Naton ja muiden maiden kanssa syvenee.
Naton puolestapuhujat kuitenkin muistuttavat, että ainoastaan täysjäsenyys tuo mukanaan turvatakuut. Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ilman hallitusvastuussa olevien demareiden tukea olisi kuitenkin tukalaa. Jos Naton kannatus äänestäjäkunnassa edelleen kasvaa, on toki mahdollista, että demaritkin kääntävät kelkkansa.
Suomen suhde Natoon on Ruotsille erittäin tärkeä. SVT:n mukaan on vaikea nähdä tilannetta, jossa toinen valtio liittyisi Natoon ilman toista. Kyse on sekä kansakuntien maantieteellisestä sijainnista, että yhä tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansalaismielipide valtiopäivien enemmistö Pohjois Atlantin puolustusliitto mielipidemittaus Keskustapuolue Kristillisdemokraatit puolueettomuus Liberaalit Maltillinen kokoomus Liittoutumattomuus Turvatakuut Ruotsidemokraatit Ukraina Suomi Ruotsi Venäjä nato gallup
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio

Purra: Perussuomalaisissa valmiutta vastata turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin ripeästi

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.













