Ylen A-studiossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Riikka Purra katsoivat kaikki, että Venäjän ennakoimaton ja arvaamaton toiminta ohjaa uudelleenarvioimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistukaan välitöntä uhkaa.

Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muuttui historiallisella tavalla viime viikon torstaina Venäjän sotavoimien tunkeuduttua Ukrainaan.

Venäjän ennakoimaton ja röyhkeä toiminta ohjaa valtiojohdon uudelleenarvioimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistukaan välitöntä uhkaa. Riikka Purra totesi, että nykytilanteen heikkous on epävarmuudessa.

– Me emme voi tietää, mitä jatkossa tapahtuu. Olemme vuosikymmenien ajan tehneet menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tässä todellisuudessa, jossa Suomi sijaitsee. Sinisilmäisiä emme ole olleet, vaikka jotain virheitäkin on tehty.

– Toisaalta se kokonaisuus, jossa Suomi on toiminut, on tällä hetkellä murentunut. Hyvät kahdenväliset suhteet, henkilökemia, luottamus ja Venäjä-osaaminen: kaikki romahti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Olemme nyt uudessa todellisuudessa, joka vaatii uudenlaisia valintoja.

Nato-kannat odottavat

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointi johtaa väistämättä myös kysymykseen Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Puoluejohtajilta kysyttiin myös omaa kantaa Nato-jäsenyyteen.

Kokoomuksen myönteinen Nato-kanta oli etukäteen tiedossa. Petteri Orpo tarkensi, että Nato-päätös edellyttäisi kuitenkin mahdollisimman laajaa tukea. Pääministeri Sanna Marinin mukaan keskustelua Natosta hänen puolueessaan ei ole vielä käyty, eikä Marin paljastanut henkilökohtaista kantaansa.

Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, ettei halua lukita omaa kantaansa. Saarikko lykkäsikin vastauksensa tulevaisuuteen eli ensi kesänä pidettävään keskustan puoluekokoukseen, jossa Saarikon mukaan puolueen linja päivittyy.

Purra totesi, että vaikka Nato yksistään ei ratkaise Suomen turvallisuuspoliittisia ongelmia, Nato-jäsenyyden hakeminen on mahdollista tilanteessa, jossa kansalaiset ja päätöksentekijät haluavat viedä Suomen Natoon.

– Perussuomalaisten linja on, että mikäli kansalaiset, valtiojohto ja eduskunta niin haluavat ja olosuhteet ovat muuttuneet, meillä on se mahdollisuus.

Uudessa blogissaan Purra kirjoittaa laajemmin olosuhteiden muuttumisesta ja siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomelle merkitsisi.

Sota laittaa tärkeysjärjestykset uusiksi

Kaikki puoluejohtajat olivat samaa mieltä siitä, että puolustukseen on satsattava lisää rahaa.

– Onko meillä varaa olla nostamatta puolustusmäärärahoja? Marin kysyi. Orpo yhdisti puolustusrahojen lisäämisen vapauteen, itsenäisyyteen ja turvallisuuteen.

Purra totesi, että sota aina maksaa, mutta nykyisessä tilanteessa ei ole varaa miettiä joka senttiä.

– Perussuomalaiset tukee puolustusmäärärahojen nostamista. Me puolustamme itsenäisyyttämme ja isänmaatamme. Toisaalta, suhteessa Venäjään, koko länsi tällä hetkellä puolustaa vapautta.

– Sota laittaa tärkeysjärjestykset kerralla uusiksi. Venäjän hyökätessä Ukrainaan, toissijaiset asiat putoavat pois ja tärkeimmäksi nousee turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi.

Jalkaväkimiinoista luopuminen oli virhe

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti maanantaina Ylellä kantaa jalkaväkimiinojen puolesta toteamalla, että miinoille olisi jatkossa käyttöä.

Edellinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ajoi vahvasti Suomea mukaan jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, johon Suomi liittyikin vuonna 2011 Jyrki Kataisen (kok) hallituksen aikana.

Purra totesi, että Ottawan sopimukseen liittyminen ja jalkaväkimiinoista luopuminen oli virheratkaisu.

– Perussuomalaiset vastusti sopimusta silloin, kun Suomi siihen liittyi, ja olemme nyt esittäneet sopimuksesta irtaantumista, Purra sanoi.

Petteri Orpo oli samoilla linjoilla.

– Jalkaväkimiinat olisivat maanpuolustukseen kullanarvoinen lisä.

Ministerit Marin ja Saarikko viittasivat siihen, että miinoista luopumisen jälkeen on tehty korvaavia hankintoja.

SUOMEN UUTISET