Perussuomalaisille tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Nykyisin tärkeysjärjestyksestä puhutaan myös hallituspuolueiden ja osin kokoomuksen riveissä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että loogisesti puheet tärkeysjärjestyksestä tarkoittavat kuitenkin samalla vähemmän tärkeistä menoista luopumista.

Suomen eduskunnan selkeä enemmistö on kääntymässä Nato-jäsenyyden edistämisen kannalle. Myös perussuomalaiset teki linjauksia äskettäin, kun sekä puolueen eduskuntaryhmä että puoluehallitus asettuivat kannattamaan Nato-jäsenyyden edistämistä.

Jäsenyyshakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen välistä, niin sanottua harmaata aikaa on arvioitu haasteelliseksi, ehkä jopa vaaralliseksi ajanjaksoksi Suomelle. Venäjällä tunnetusti on valmiudet kiusantekoon ja hybridivaikuttamiseen.

Tiukka linja Venäjän kanssa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää tilannetta kriittisenä, mutta huomauttaa, että Venäjän harjoittamat ilkeydet, painostaminen ja hybridivaikuttaminen eivät ole yksistään sidoksissa tai mahdollisia vain siinä tapauksessa, että Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.

– Tälläkin hetkellä me olemme yksin tilanteessa, jossa meillä ei ole turvatakuiden suojaa, Purra sanoo.

Hän oli eilen MTV:n Uutisextra-ohjelman vieraana.

Purra korostaa, että perussuomalaiset on aina suhtautunut Venäjään kriittisesti, mikä on näkynyt selvästi etenkin Krimin valtauksen jälkeen.

– Olemme vuosikausia kritisoineet Suomessa harjoitettua sinisilmäisyyttä liittyen esimerkiksi kaksoiskansalaisuuteen, maakauppoihin ja eräiden poliittisten toimijoiden esittämiin toiveisiin venäläisten viisumivapaudesta. Perussuomalaisten linja sekä Suomessa että EU-parlamentissa on myös ollut tiukka liittyen pakotteisiin.

Pakolaiskiintiö nollaan ukrainalaisten auttamiseksi

Perussuomalaiset vaatii pakolaiskiintiön nollaamista ja kaikkia elintasosiirtolaisuuden kanavien tukkimista, jotta Suomen resurssit riittävät ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen.

– Perussuomalaiset on aina korostanut lähialueilla tapahtuvan auttamisen merkitystä. Nyt sotaa käydään Euroopassa, ei aivan Suomen naapurissa, mutta Suomen lähialueella. On luonnollista, että myös me pyrimme auttamaan pakenevia naisia ja lapsia.

– Ukrainalaiset saavat tilapäistä suojelua, eli oleskelulupa ja suojeluasema ovat rajallisia. Uskon, että sodan päättyessä isänmaalliset ukrainalaiset haluavat palata omaan kotimaahansa rakentamaan tulevaisuutta, Purra sanoo.

Hän korostaa, että Ukrainasta pakenevat ihmiset ovat täysin eri asia kuin Lähi-idästä, tuhansien kilometrien päästä paremman elintason perässä saapuvat nuoret miehet.

– Eurooppaan tulee myös ihmisiä, jotka pyrkivät valikoimaan kohdemaan, ja jäävät sinne siitäkin huolimatta, että he eivät saa kansainvälistä suojelua. Nämä ihmiset hakevat suojelua uudelleen, kerta toisensa jälkeen, päätökset hakemuksiin ovat kielteisiä, mutta he saavat siitä huolimatta jäädä maahan. Tätä Suomen hallitus haluaa nimenomaan edistää.

Sote kaipaa lisäresursseja

Hoitajien lakko alkoi eilen perjantaina. Hoitajia edustavat liitot Tehy ja SuPer vaativat palkkaohjelmaa, jolla hoitajien palkkoja nostettaisiin viiden vuoden ajan vuosittain 3,6 prosenttia normaalien korotusten päälle.

Purra pitää tilannetta vakavana, sillä suomen terveydenhuolto on vasta selviämässä koronan aiheuttamasta kuormituksesta, ja samaan aikaan sote-uudistus kärsii resurssivajeesta.

– Ymmärrän kuitenkin erittäin hyvin, että hoitajilla on mitta täynnä. Näistä asioista on puhuttu pitkään, hoitajat ovat venyneet ja hallitus on osaltaan luvannut korjata asioita. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Purra huomauttaa, että taustalla vaikuttaa myös se, että hyvinvointialueuudistukseen ei ole varattu riittävästi rahaa. Jo aluevaalien alla Purra piti toistuvasti keskusteluissa esillä sote-alueiden resurssivajetta.

– Ei ole selvää, että uusilla hyvinvointialueilla päästään edes tekemään palveluiden siirtoa. Suuria puutteita on ICT-rahoituksesta alkaen.

Purra arvioi, että kunnilla ei ole olemassa hoitajien palkankorotuksiin tarvittavia varoja, sillä pelkästään sote-uudistuksen palkkaharmonisointiin menee niin paljon resursseja, ettei siihenkään ole varaa.

– Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on merkittävästi rapautunut eri osistaan, eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa, ja jonot ovat pitkiä.

Palkasta tulisi jäädä enemmän käteen

Purra painottaa, että Suomen järjestelmässä tarvitaan juuri nyt asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista.

– Pitää pohtia, kenelle meidän hyvinvointijärjestelmämme ylipäätään on tarkoitettu, miten pystymme rahoittamaan sen tulevaisuudessa ja mistä valtion on välttämätöntä leikata. Perussuomalaiset haluaa priorisoida hyvinvointijärjestelmää suomalaisille ja leikata esimerkiksi maailmalle annettavasta rahoituksesta sekä haitallisesta maahanmuutosta.

Perussuomalaiset esittää laajaa verotuksellista keinovalikoimaa, kuten kaikille kohdistuvaa ansiotuloveron kevennystä helpottamaan ihmisten selviytymistä arjen elinkustannuksista. Tämä auttaisi myös hoitajia ja yleisesti kannustaisi ottamaan työtä vastaan.

– Valtio vie aika ison osan palkasta. Yleisesti työn kannustimia on parannettava, sillä myös esimerkiksi alemmilla palkkatasoilla ei välttämättä ole kannattavaa käydä töissä. Verohelpotuksien tulisikin kohdistua arjen kustannuksiin.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin ja sen reformien vaikutuksiin voi tutustua täällä.

Ilmastokunnianhimosta on varaa leikata

Ensi viikolla alkaa hallituksen kehysriihi. Etukäteen hallitus on lupaillut kehyksien ulkopuolelta lisärahoitusta puolustusvoimille ja maataloudelle, eli valtio velkaantuu jälleen lisää.

– Valtio on velkaantunut voimakkaasti ensin koronan ja nyt Ukrainan sodan vaikutuksien vuoksi. Perussuomalaiset ei kritisoi velan ottamista näiden syiden vuoksi. Olemme kuitenkin vaatineet hallitukselta nopeampia toimia, että ostovoima ei heikkene liikaa esimerkiksi autoilun kustannusten nousun takia, jotta töissä käynti olisi edelleen kannattavaa, Purra sanoo.

Hän katsoo, että sekä puolustuksen että kotimaisen ruuantuotannon tukeminen on tällä hetkellä välttämätöntä.

– On elintärkeää turvata kotimainen maatalous, se, että kaupoista löytyy kotimaista ruokaa ja että tuottajat kykenevät toimimaan. Perussuomalaisille tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Perussuomalaisten ohella menojen tärkeysjärjestyksestä puhutaan nykyisin myös hallituspuolueiden ja osin kokoomuksen riveissä. Se kuitenkin loogisesti tarkoittaa samalla vähemmän tärkeistä menoista luopumista.

– Mikäli väitetään, että turvallisuus ja huoltovarmuus ovat tärkeysjärjestyksessä nousussa, jonkun pitäisi vastaavasti laskea. En kuitenkaan ole nähnyt ainuttakaan hallituksen esitystä tai muuta ehdotusta, jossa hallitus olisi luopunut jostain vähemmän tärkeästä.

– Meillä on useita menokohteita, jotka eivät liity suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, mutta joihin tälläkin hetkellä laitetaan rahaa, osin rahaa jopa lisätään. Jostain olisi nyt pakko leikata. Jos ei olla valmiita myöntämään, että esimerkiksi Suomen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka ei tällä hetkellä ole järkevää, pienet höyläykset eivät auta, Purra huomauttaa.

Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi

Purra katsoo, että eräistä positiivisista signaaleista huolimatta Suomen julkisen talouden tila on tällä hetkellä heikko.

– Meillä on krooninen kestävyysvaje, eikä suunta ole muuttumassa. Vaikka työällisyysaste näyttää tällä hetkellä hyvältä, se on osin bluffia koska tehtyjen työtuntien määrä on laskussa.

Purra sanoo, että hän on aina kritisoinut harhaanjohtavaa, pelkkään työllisyysasteeseen tuijottamista

– Hallitus totta kai juhlistaa työllisyysasteen kehittymistä. Oleellisempaa olisi kuitenkin seurata bruttotulojen kehitystä, jotta saisimme tietää tulevatko ihmiset toimeen työstä saamallaan palkalla. Jos työllistyminen tapahtuu tukityöllistämisellä, julkisen talouden voimakkaalla kompensaatiolla ja sosiaaliturvaa lisäten, niin se ei ole kestävää työllistymistä julkisen talouden kannalta.

Myös sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto rasittaa valtavasti julkista taloutta, varsinkin heikosti työllistyvien maahanmuuttajien käyttämien julkisten palvelujen ja tukiriippuvuuden kautta.

Sikäli, kun maahanmuuttajat työllistyvät, työllistyminen tapahtuu yleensä matalapalkka-aloille, jolloin he maksavat paljon vähemmän veroja kuin vastaanottavat tulonsiirtoja.

Perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvan leikkauksia. Perussuomalaiset kuitenkin haluaa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän kansalaisuusperusteiseksi.

– Tärkein ja keskeisin kysymys siis on: kenelle suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu. Meidän mielestämme se on tarkoitettu suomalaisille, Purra linjaa.

Katso koko haastattelu täältä.

SUOMEN UUTISET