Suomalainen päätöksenteko likimain halvaantunut – riiteleekö hallitus?

Maaliskuu 2022 oli ensimmäinen kokonainen kuukausi, joka on vietetty Venäjän sotatoimissa Ukrainaa vastaan. Tämän kriisin keskellä talous oireilee. Eduskunnan toimintaa katsoessa kaikki vaikuttaisi olevan erinomaisella tolalla. Tarkastellaan asiaa eduskunnan talousvaliokunnan toiminnan osalta.

Euroalueen inflaatioluvut nousivat kaikkien aikojen ennätyksestä uuteen kaikkien aikojen ennätykseen maaliskuun aikana. Näin kertoo EU:n tilastoviranomainen Eurostat ennakkokatsauksessaan. Inflaatio on jo 7,5 prosentissa.

Palkkojen ostovoima rapistuu. Maatalous ja kuljetusala ovat kriisissä. Julkista terveydenhuoltoa alleviivaava hallitus ihmettelee terveydenhoitoalan lakkoilua. Opettajatkin pohtivat lakkoa. Isänmaan puolustuskin tarvitsee riittävät resurssit. Maanviljelijöillä on erittäin tukalat taloudelliset oltavat.

Voisi siis olettaa, että tässä tilanteessa eduskunnan talousvaliokunnassa painetaan pitkiä päiviä hiki hatussa ja tulitikut pitämässä silmäluomia auki? Suoritetaan ratsia.

Hallitus kuin jänis ajovaloissa

Eduskunnan talousvaliokunta sai maaliskuussa valmiiksi kaksi mietintöä. Lisäksi talousvaliokunta laati kuukauden aikana kuusi lausuntoa muille valiokunnille.

Kahden viimeisimmän viikon (viikot 12-13) aikana eduskunnan talousvaliokunnan mietintömäärä putosi nollaan, sillä maaliskuun julkaistut mietinnöt ovat kumpikin saatu valmiiksi 2.3. Kahden viimeisimmän viikon aikana talousvaliokunta on laatinut neljä mietintöä.

Mietintöjen lukumäärä viime viikkojen ajalta kertoo, ettei maamme taloutta pohtivat kansanedustajat ole ainakaan turhan ylikuormittuneita. Kahvi, tulitikut ja hattuarsenaliini ovat vaihtuneet vaakatasossa tehtävän peukaloiden keskinäisen liikeratojen tutkimiseen.

Talousvaliokunnan tuorein viikkosuunnitelma (4.-10.4.) kertoo, että valiokunta käsittelee ensisijaisesti peukaloiden liikerataa, toissijaisesti EU:sta tulevia asioita ja hyvin olemattomalla painoarvolla hallituksen esityksiä.

Viikkosuunnitelma voi muuttua pääsääntöisesti siitä syystä, että valiokunnan asiantuntijakuulemisten aikataulut täsmentyvät asiantuntijoiden omien aikataulujensa mukaan. Asiantuntijat eivät voi ottaa kantaa ennakoivasti, vaan se esitys tarvitaan ensin.

Joko ei osata tai ei haluta

Tekemättömyydelle on pääsääntöisesti kolme syytä. Ensimmäinen on tarpeen puute. Jos tarvetta kuitenkin on niin jäljelle jää kaksi syytä olla tekemättä juuri mitään: joko ei osata tehdä asialle mitään tai sille ei haluta tehdä mitään.

Ottaen huomioon jo aiemmin listatut talouden huolet on ilmeisen selvää, että taustalla tuskin on tarpeen puutteesta johtuva asioiden käsittelyn halvaus. Jäljelle jäävät taitamattomuus tai halukkuus.

Hallituksen taitamattomuus mitataan eduskunnassa välikysymysten kautta. Tähän asti istuvan hallituksen taitoon on riittävästi luottamusta. Hallituksen luottamusta on mitattu helmikuussa. Eduskunta totesi tuolloin hallituksen nauttivan edelleen eduskunnan luottamusta.

Tekemättömyyteen on tämän vuoksi vaikeaa edes nähdä mitään muuta syytä kuin haluttomuus. Ottaen kriisitila huomioon, haluttomuus toimia ja toteuttaa päätöksiä nostattaa kulmakarvoja. Toimettomuus tuskin on Suomen etu tässä tilanteessa.

Voisiko hallitus olla eripurainen?

Pohjatietojen jälkeen on lähdettävä arveluttaville jäille, sillä Suomen etua miettiessä nykytilanne tuskin on mielekäs. Jäljelle jäänyt Suomen etujen todennäköinen halvaannuttaminen johtuisi siis haluttomuudesta parantaa tilannetta.

Riikinkukkohallituksessa on tähän mennessä painottuneet vahva vihreys ja punaisen tummimmat sävyt. On ilmeisen helppoa nähdä hallituksen sisäisiä ristivetoja erityisesti vihreiden ja keskustapuolueen välillä. Puolueet ovat nyppineet toisiansa kannatusalhon iskiessä nimenomaan talouspuolella.

Se on tiedossa, että esimerkiksi maataloustuottajien ahdinko on todennäköisen suuri polttoaineiden maksaessa julmetusti. Eivät ne traktorit ja leikkuupuimurit liiku pyhällä hengellä. Eivätkä viljasadot kuivu ilman aktiivista kuivatusta. Navettoja pitää lämmittää, samoin maataloustuottajan omaa kotia. Lannoitteet maksavat.

On helppoa nähdä maakuntien keskustapuolueen ja vihreiden välinen tuska. Pitäisikö polttoaineverotusta laskea? Se toisi varmuudella helpotusta maatalouteen, mutta iskisi syvän epäonnistumisen leiman vihreiden hehkutukselle.

Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Mitä jos me luopuisimme maataloudesta, mihin vihreät ilmeisesti pyrkivät? Olisimme ostoviljan ja -ruuan varassa. Eikö nimenomaan käsillä oleva kriisi kerro, että tällainen ajattelutapa saattaisi altistaa meidät todellisen katastrofin – nälänhädän – äärelle?

Huoltovarmuudesta tulisi pitää kiinni, vaikka se vähän maksaisikin. Saksa miettinee samaa ongelmaa tällä hetkellä. Maan kilpailukyvyn erinomaisuus on nojannut vuosikausia pitkälti huokeaan Venäjän energiaan ja talouden pinta on kallistunut Saksan eduksi. Yhteisvaluutan myötä kaikki eivät ole halunneet kilpailla Saksaa vastaan tulemalla yhtä riippuvaiseksi Venäjästä. Saksaa on ihailtu talouden onnistumisesta, mutta haitat taitavat nyt aktualisoitua.

Yhtäkkiä uskottavasta puolustuksestaan ja huoltovarmuudestaan kiinni pitäneet EU-valtiot ovatkin nyt niskan päällä. Olisi siten äärimmäisen eriskummallista, jos tässä maailman tilanteessa tasavaltamme hallitus alkaisi riidellä keskenään.

Riitelettekö te siellä hallituksessa vai miksi mitään ei tapahdu? Inflaatio syö palkat, huoltovarmuutemme on uhattuna ja jännitteet ovat kasvaneet. Ette te nyt vain voi yksinkertaisesti siellä istua käsienne päällä!