Suomen maatalous on kriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan mukaan tilanne on nyt kärjistynyt siihen pisteeseen, että maataloustuottajat tarvitsevat tukea välittömästi, tai tiloja alkaa kaatumaan kuin dominonappuloita.
Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousukiidossa, ja se lisää suoraan tuottajien kustannuksia. Suomessa ollaan pakkoratkaisujen edessä, ja aikapaine on valtava. Avainasemassa neuvottelupöydässä ovat elintarviketeollisuus ja kauppa. Hallituksella on nyt ottelupallo käsissään ja samalla kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
– Kuinka kauan luullaan, että maataloustuottajat jaksavat tehdä kovaa työtä nollatuloksella tai jopa tappiolla? Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa? Kestävin ratkaisu ongelmiin on tuottajahintojen tuntuvat korotukset. Paremmalla katteella tuottajat voisivat taas nousta pinnan yläpuolelle, ja Suomen maataloudella olisi taas tulevaisuus, uskoo Ritva ”Kike” Elomaa.
Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään
Suomessa on paljon tiloja, jotka ovat kamppailleet kannattavuuden kanssa jo kauan ennen energiakriisiä tai Ukrainan sotaa. Kustannusten nousu yli kipurajan tarkoittaa toiminnan loppua. Suomessa on tehty jo pitkään ympäristöpolitiikkaa maataloustuottajista piittaamatta.
– Tämä on niin ikään nostanut kuluja ja hankaloittanut toimintaa. Ukrainan sota on viimeistään nostanut maatalouden ahdingon tapetille. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus ei ole valmis joustamaan ympäristötavoitteiden tavoiteaikatauluista, vaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 komeilee edelleen maalitaulun keskellä.
– Mainittakoon samaan hengenvetoon, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen deadline on vuonna 2050. Suomi on siis ottanut vapaaehtoisesti etumatkaa ja maksaa siitä kovan hinnan talouden, teollisuuden ja tietysti maatalouden toimialoilla. Mielestäni vallitsevassa tilanteessa kiivasta tahtia velkaantuvalla Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään, Elomaa toteaa.
Energiakriisi sysää Suomen tilat alas jyrkänteeltä
Hallitus kohdensi 300 miljoonaa euroa maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Rahojen käyttöä on kritisoitu. Elomaa kysyy, kuinka paljon investoinnit esimerkiksi biotalouden kehittämiseen auttavat juuri tässä hetkessä Suomen viljelijöitä. Näistä miljoonista vain murto-osa päätyy sinne, missä tarve on suurin, eli ahdingossa oleville tiloille.
– Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta, tälle asialle on tehtävä jotain, emmekä voi jäädä kädet taskussa odottelemaan, miten vallitseva energiakriisi ja Ukrainan sodan myötä solmuun menneet raaka-ainemarkkinat sysäävät Suomen tilat alas jyrkänteeltä, Elomaa sanoo.
Ratkaisun on synnyttävä viipymättä
Elomaan mukaan on kylmä tosiasia, että Suomen tiloista isolla osalla jää viime vuoden tulos pakkasen puolelle. Tulevan vuoden näkymät ovat entistä kehnommat. Viljelijät tarvitsevat tässä ja nyt tiedon siitä, että siemenet kannattaa ylipäätään kylvää tänä keväänä. Tarvitaan hyviä uutisia elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvotteluista tai sitten valtion tuntuvia tukitoimia.
– Ratkaisun on synnyttävä viipymättä, jos haluamme nauttia laadukkaasta, puhtaasta ja antibioottivapaasta sekä eettisesti tuotetusta kotimaisesta ruoasta jatkossakin. Ei ole järin vihreää tuoda piiput savuten kaikin mittarein vähemmän kestävästi tuotettua ruokaa maailmalta.
– Ruoantuotanto on lisäksi huoltovarmuuden peruspilari, eivätkä armeijatkaan marssi tyhjin vatsoin. Jos nopeaa ratkaisua ei löydy ruokaketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, niin mitä tekee hallitus? Elomaa kysyy.
Suomen Uutiset