Japanin yliopisto-opiskelijat osallistuivat maaliskuussa yhteisiin työpaikkailmoitustilaisuuksiin, jotka pidettiin Makuhari Messe -kongressikeskuksessa Chiban kaupungissa. / LEHTIKUVA
Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ihmisiä aloille, joilla ei ole töitä. Samaan aikaan yrityksistä ja julkiselta sektorilta huudetaan osaajapulaa. Japanissa tähän ristiriitaan on vastattu strategisella koulutuspolitiikalla.
Suomessa on pitkään puhuttu koulutuksen paradoksista. Yritykset ilmoittavat toistuvasti osaajapulasta – erityisesti IT-alalla, terveydenhuollossa ja teknisissä tehtävissä. Samaan aikaan tuhannet vastavalmistuneet etsivät töitä aloilta, joilla avoimia paikkoja on niukasti tai ei lainkaan.
Humanistisista ja taiteen aloilta valmistuneiden työttömyys on ollut toistuvasti korkeampaa kuin teknisten alojen valmistuneiden. Silti humanistisia koulutusohjelmia ei supisteta. Koulutustarjontaa ei ohjaa työmarkkinoiden tarve, vaan se elää omaa elämäänsä.
Lääkäreiden tilanne kuvaa koulutuksen epätasapainoa. Jokaisesta avoimesta lääkärinvirasta kilpailee käytännössä alle yksi hakija. Työtön lääkäri on Suomessa lähes tuntematon ilmiö.
Silti lääkärikoulutuksen sisäänottomäärä pysyi pitkään noin 750:ssä vuodessa, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yliopistot ovat esittäneet nostoa noin 950 tutkinnon tasolle. Sisäänottoa on sittemmin kasvatettu, mutta hitaasti. Suomen lääkärimäärät ovat Pohjoismaiden alhaisimmat.
Lääkäriliiton arvion mukaan noin 1 200 suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla. He kiertävät kapasiteettirajoitteen – mutta se, että rajoite ylipäätään on olemassa, kertoo järjestelmän logiikasta.
Liitto valvoo, että pienet sisäänottomäärät pitävät palkkatason korkeana. Omien etujen ajaminen on ymmärrettävää, mutta se toteutetaan kansalaisten terveyden kustannuksella.
Tässä on Suomen koulutuspolitiikan ytimessä oleva ongelma: järjestelmä palvelee usein eturyhmiä enemmän kuin koko yhteiskuntaa.
Japanissa on tehty päätöksiä, joita Suomessa ei uskalleta ääneen sanoa.
Vuonna 2015 Japanin opetusministeri Hakubun Shimomura lähetti kansallisille yliopistoille kirjeen, jossa kehotettiin supistamaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen opiskelijapaikkoja ja kohdentamaan resursseja STEM-aloille – tieteeseen, teknologiaan, insinööriopintoihin ja matematiikkaan.
Perusteena ei ole ideologia vaan demografia ja talous. Japanin väestö ikääntyy nopeammin kuin minkään muun kehittyneen maan. Työvoimapula uhkaa koko yhteiskunnan toimintakykyä, eikä maahanmuutolla ole paikattu rakenteellisia aukkoja. Ainoa kestävä ratkaisu on kouluttaa olemassa oleva väestö aloille, joilla työvoimaa oikeasti tarvitaan.
Japanin opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti kolme vuotta sitten 300 miljardin jenin (noin kahden miljardin euron) rahoitusohjelmasta. Sen piiriin valittiin 111 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua, jotka laajentavat luonnontieteiden, tekniikan ja maatalouden koulutusta. Lisäksi 62 oppilaitosta sai tukea uusien teknisten tiedekuntien perustamiseen. Yksittäinen yliopisto voi saada jopa kaksi miljardia jeniä (11 miljoonaa euroa).
Yksityisille yliopistoille on tarjottu rahoitusta, jos ne perustavat uusia teknologiatiedekuntia tai yhdistävät humanistisiin ohjelmiin teknisten alojen opintoja. Kannustin on taloudellinen, mutta looginen. Rahaa saa siitä koulutuksesta, johon yhteiskunnalla on todellinen tarve.
Päätösten taustalla on konkreettinen laskennallinen tarve. Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön arvion mukaan maassa on vuoteen 2030 mennessä jopa 790 000 IT-ammattilaisen vaje. Jo nyt yli 70 prosenttia organisaatioista raportoi olevansa alimitoitettuja keskeisillä teknologia-aloilla.
Muun muassa kyberturvallisuus, tekoäly ja data-analytiikka ovat aloja, joille yritykset etsivät osaajia ja joilta ei löydy riittävästi koulutettua väkeä. Japanin hallitus on luonut kannustimia uudelleenkoulutukseen ja uranvaihtoon kasvualoille.
Yritykset ovat alkaneet rekrytoida aktiivisemmin teknillisiltä aloilta valmistuneita, ja palkkakehitys teknisissä tehtävissä on ollut selvästi muita aloja nopeampaa. Japanin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että puolet yliopisto-opiskelijoista valmistuu teknisiltä aloilta vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä osuus on noin kolmannes.
Japanissa nuorten ohjauksessa on ryhdytty toimiin myös siellä, missä muutos on ollut hitainta. Kansallisissa naisvaltaisissa yliopistoissa, joissa perinteisesti on opiskeltu humanistisia aloja, on avattu uusia teknologiatiedekuntia.
Vuodesta 2023 lähtien sekä yksityiset että valtiolliset yliopistot ovat ottaneet käyttöön kiintiöitä naisille insinööri- ja luonnontieteellisille osastoille. Tavoite on sekä kasvattaa insinööritieteiden osaajien kokonaismäärää että laajentaa rekrytointipohja koko väestöön – ei vain perinteisesti teknisille aloille hakeutuneisiin.
Japanilaiset suuryritykset kuten Toyota ja Sony tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Nuoria ohjataan tulevaisuuden aloille jo varhain. Uraneuvonta ei ole pelkkää ”tee mikä kivalta tuntuu” -haaveilua vaan faktapohjaista tietoa siitä, mistä löytyy vakaa toimeentulo ja mahdollisuus rakentaa isänmaata.
Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa erityisesti vasemmiston suunnalta kuuluu toistuvasti iskulause: koulutuksesta ei saa leikata. Iskulause on poliittisesti tehokas, mutta se ohittaa oleellisen kysymyksen: koulutetaanko Suomessa ihmisiä oikeille aloille?
Jos koulutusohjelma tuottaa systemaattisesti työttömiä, sen ylläpitäminen ei ole koulutuspolitiikkaa. Se on kuluerä ilman yhteiskunnallista hyötyä. Japanissa tämä logiikka on hyväksytty ja muutettu toiminnaksi. Suomessa se on yhä tabu.
Tilastot osoittavat, että osaajapula ja koulutusylijäämä elävät Suomessa rinnakkain. Japanissa on päätetty, ettei niin tarvitse olla. Kysymys kuuluu: onko Suomella poliittista tahtoa tehdä sama päätös – vai jatketaanko linjaa, jossa eturyhmät jarruttavat muutosta, mutta valmistuneet maksavat laskun heikkona työllistymisenä ja pieninä palkkoina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten oppilaiden tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaisten opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin estääkseen verovaroin kustannetun suomalaisen koulutusjärjestelmän väärinkäytökset kansainvälisissä opiskelijarekrytoinneissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Perussuomalainen Nuoriso vetoaa hallitusta korjaamaan taksialan sääntelyn. Suomessa taksiala kärsii mittavasta luottamuspulasta ratsioissa ilmenevien turvallisuuspuutteiden, arvaamattoman hinnoittelun ja taksinkuljettajien tekemien seksuaalirikosten takia. Perussuomalaisten nuorisojärjestö vaatii hallitusta palauttamaan suomalaisten luottamuksen taksialaan.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
