LEHTIKUVA
Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.
– Suomi on viimein irtautumassa Ottawan osapuolen miinakieltosopimuksesta, mutta vuoden 2012 jälkeen varusmiespalveluksen suorittaneet kymmenet tuhannet kansalaiset eivät ole saaneet koulutusta jalkaväkimiinojen käyttöön. Nyt on syytä kysyä: milloin aloitetaan kertausharjoitukset niille reserviläisille, jotka palvelivat aikana, jolloin miinojen käyttö oli kielletty? Juho Eerola totesi puheessaan.
Jo vuonna 2011 miinakieltoa vastaan äänestänyt Eerola korosti myös kasvavaa tarvetta koulutukseen liittyen drone-aseisiin ja niiden torjuntaan.
– Teknologia kehittyy, mutta reservin osaaminen ei pysy perässä ilman järjestelmällistä täydennystä, hän muistutti.
Kolmantena asiana Eerola nosti esiin nykyjärjestelmän jäykkyyden: siviilipalveluksen suorittaneella ei ole mahdollisuutta myöhemmin käydä armeijaa ja liittyä reserviin – vaikka motivaatiota ja halua löytyisi.
– Reservistä voi siirtyä siviilipalvelukseen, mutta ei toisinpäin. Olisiko tässä kehittämisen paikka?
Eerolan mukaan Suomen uskottava puolustuskyky vaatii sekä nykyaikaisia välineitä, että koko reservin osaamisen jatkuvaa ylläpitoa – ja järjestelmän, joka kannustaa mukaan, ei sulje pois.
LEHTIKUVA
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsitteli eilen valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti puheessaan, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä ja uskottavasta pelotteesta.
Turvallisuuspuolueena perussuomalaiset painottaa, että Suomen on määrätietoisesti vahvistettava omaa puolustuskykyään. Nato-jäsenyys ei korvaa Suomen omaa koulutettua reserviä ja kotimaista suorituskykyä, vaan täydentää sitä.
Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.
Puolustusvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston puolustusselonteosta. On symbolisesti merkittävää, että mietintö valmistuu juuri Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko Nato-jäsenyyden aikana, ja se asettaa suunnan Suomen puolustuksen kehitykselle aina 2030-luvulle saakka. Perussuomalaisten puolustusvaliokuntaryhmä pitää selontekoa tärkeänä askelena kansalliseen kestävyyteen perustuvan puolustuksen rakentamisessa.
Eduskunta keskusteli tiistaina jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee siitä, että jalkaväkimiinat saadaan pian takaisin käyttöön isänmaan puolustukseksi.
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Ulkoasiainvaliokunta kannattaa hallituksen esitystä irtisanoa Suomi Ottawan miinakieltosopimuksesta. Valiokunnan käsittelyssä vain vasemmistoliitto vastusti asiaa.
Viikon suosituimmat
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.
Glastonburyn festivaaleilla rap-esiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille ja toivoi Allahin nimissä Palestiinan vapautuvan. Pääministeri ja monet muut poliitikot ovat tuominneet vihapuheen. BBC myöntää rikkoneensa omia vihapuheen vastaisia ohjeitaan lähettäessään keikan suorana lähetyksenä. Rap-duon Yhdysvaltain kiertue peruuntuu, koska heidän viisuminsa peruutettiin.
Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.
