LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Farmaseuttitaustainen kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa mahdollisista lääkeongelmista etenkin poikkeusaikana. Hän suosittelee reseptilääkkeiden käyttäjiä pitämään kotivaraa kotonaan.
Minna Reijonen haluaa vastaavalta ministeriltä vastauksen, mitä aiotaan tehdä sille, että kansalaisilla on mahdollisuus saada kahden viikon tärkeä kotivara reseptilääkkeitä kotiin.
– Suomessa suositeltu kahden viikon kotivara reseptilääkkeissä ei käytännössä toteudu. Esimerkiksi kuukauden annoksen ostettuaan asiakas saa seuraavan annoksen Kela-korvattuna vasta sitten, kun kotona on enää vain viiden päivän tarve.
Reijonen muistuttaa, että lisäksi on paljon henkilöitä annosjakelun piirissä, mikä tarkoittaa sitä, että heillä on käytännössä enimmilläänkin vain kahden viikon lääkkeet kotona. Seuraavat kahden viikon pussit tulevat, kun edelliset on lähes syöty.
– Jokaisen reseptilääkkeitä käyttävän kannattaa tulostaa varalta reseptit paperille sekä ajantasainen lääkityskortti, jossa näkyvät lääkkeen nimi, vahvuus ja annostus. Poikkeusaikoina ei todellakaan riitä, että apteekissa kertoo lääkkeen olevan pyöreä ja valkoinen pieni tabletti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen painottaa kirjallisessa kysymyksessään, että Itä‑Suomen apteekkien tuottojen tulee hyödyttää Itä‑Suomea. Hän vaatii selvitystä siitä, voisiko Joensuun yliopistoapteekin liittää Itä‑Suomen yliopiston apteekkiin ja pitäisikö Helsingin yliopiston pitkään jatkunut erityisasema apteekkimarkkinoilla purkaa.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Anne Rintamäki korostavat, että apteekkitoimintaa on tärkeää kehittää hallitusti.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
