

LEHTIKUVA
Reijonen huolissaan digitaalisesta kahtiajaosta – kaikilla ei ole edes tietokonetta
Kansanedustaja Minna Reijonen Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta kantaa huolta niistä kansalaisista, joilla ei ole digitaitoja tai edes tietokonetta esimerkiksi terveys- ja viranomaisasioiden hoitamiseen.
– Digitalisaatio on helpottanut elämää, mutta kaikki eivät osaa hyödyntää sitä. Kaikilla ei ole edes tietokonetta kotona. Kansalaiset tarvitsisivat luotettavia ja ymmärrettäviä neuvoja tietotekniikan hyödyntämiseen, Minna Reijonen totesi.
Hän puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa perjantaina. Yleiskokouksen käsiteltävänä oli portugalilaisen kansanedustajan Edite Estrelan raportti digitaalisen kahtiajaon umpeen kuromiseksi.
Raportissa suositellaan, että eurooppalaiset valtiot edistäisivät kohtuuhintaisia ja digitaalisia palveluita, jotta ihmisillä olisi yhtäläinen ja tasapuolinen pääsy digimaailmaan.
Apteekkien osaaminen terveydenhuollon käyttöön
Reijonen kertoi yleiskokoukselle Suomessa juuri valmistuneesta hallitusohjelmasta, johon on kirjattu apteekkien rooli osana terveydenhuoltojärjestelmää ja niiden merkitys lääkehoidon onnistumiselle.
– Kuntien, kaupunkien ja sairaaloiden lisäksi apteekit voisivat neuvoa ja auttaa ihmisiä hoitamaan terveyteen liittyviä asioitaan digitaalisesti ja turvallisesti. Mutta miten varmistetaan, että kaikki apua ja neuvoja tarvitsevat saavat niitä? Tätä täytyy seurata nyt ja tulevaisuudessa, Reijonen päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokous on koolla 19.–23.6. Eduskunnasta kokoukseen osallistuivat Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja Minna Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digitaalinen kahtiajako Edite Estrela digitaidot digitaaliset palvelut apteekit Euroopan neuvosto Kimmo Kiljunen Digitalisaatio Minna Reijonen Terveydenhuolto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ihmisiä juoksutetaan apteekissa turhaan lääkkeiden perässä – Reijonen: ”Byrokraattinen ohjeistus on kääntynyt itseään vastaan”

Reijonen: Matka apteekkiin ei saa olla liian pitkä

Reijonen huolissaan sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmista: ”Lähiapteekkisi voi olla lopetusuhan alla”

Jopa 160 apteekin toiminta loppumassa – PS-kansanedustaja Kaisa Juuso: ”Lääkehuollon uudistus on pommi”

Ministeri Ranne ylpeä Digibarometrin ykkössijasta – Suomen digi- ja datatavoitteiden saavuttamisessa riittää kuitenkin vielä tekemistä

Reijonen: Omien reseptilääkkeiden tiedot kannattaa säilyttää myös paperisena
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.