KOLUMNI I Suomen mielisairastuminen ei johdu mielenterveyspalveluiden leikkauksista. Pitkällä aikavälillä leikkauksia ei nimittäin ole olemassakaan. Seuraavat numerot sain eduskunnan tietopalvelusta.

Psykiatrian erikoislääkäreitä on nykyisin noin 1 400. Vuonna 1980 heitä oli 250. Tutkinnot ja ammattinimekkeet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisääntyneet ovat myös psykologit, terapeutit ja hoitajat, puhumattakaan elämänhallinnan apureista, kuraattoreista, valmentajista ja sosiaalipuolen neuvojista.

Vuonna 1957 Suomessa oli valtavasti lapsia mutta vain kymmenen ”lasten sielullisten häiriöiden erikoislääkäriä”.

Oliko lapsuus vuosina 1980 ja 1957 jotenkin yksinkertaisempaa, yhteisöllisempää ja turvaisampaa? Höpsipöpsis. Ylisukupolviset sotatraumat, maaltapaon ja kaupungistumisen kipeät repäisyt ynnä koulukiusaamista, syrjäytymistä, rakkaushuolia, suoriutumispaineita ja päihteitä yhtä lailla kuin kaikkina aikoina.

Vuonna 2023 ennätyksellisen pieniä ikäluokkia hoivaa ennätyksellisen suuri ja kallis joukko ammattiauttajia. Ammoiset ahdistuneet napsivat tamperelaistehtaan Hota-merkkistä ”intiaanipulveria”, joka oli oikeastaan särkylääke. Tänään diagnoosien ja reseptien valikoima on rajaton.

Miksi lapset ja nuoret voivat pahemmin kuin ikinä? Suostuisiko sielutieteen spesialisti vastaamaan historialliseen kysymykseen. Kumpi on kehitykselle haitallisempaa:

a) Kuritus koivuvitsalla kolme kertaa vuodessa isän tai äidin kädestä.

b) Digitaalisen Isoveljen ja Isosiskon henkinen kuristus 365 vuorokautta vuodessa kotona, koulussa, ulkosalla ja unissa.

Muuten olen sitä mieltä että intternetti on tuhottava.

TEEMU KESKISARJA

Tulosta