

LEHTIKUVA
Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken riiputtaminen Tukholmassa viime viikolla on jälleen osaltaan mutkistanut Suomen ja Ruotsin matkaa yhdessä kohti Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä, mutta pieni huoli on, nähdäänkö vastaavaa jatkossa lisää.
Turkki reagoi nukketempaukseen nopeasti ja vihjasi Turkin ja Ruotsin suhteiden menevän entistä huonompaan suuntaan, mikäli Ruotsi ei puutu provokaatioihin. Samassa yhteydessä Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen vierailu Turkkiin peruuntui tai ainakin siirtyi. Tarkoituksena miesten oli lentää Turkkiin samanaikaisesti.
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä. Halla-aho huomauttaa, että se tosin saattaa kelvata Turkille uudeksi tekosyyksi jumittaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen johtavaa prosessia, joka edellyttää Turkin ratifiointia.
Ilmaus suoraan Nato-jäsenyyttä vastaan
Roikkuvaa Erdoğan-nukkea esittävä kuva ilmestyi viikonloppuna myös kurdijärjestö Rojavan sosiaalisen median kanaville.
Halla-aho sanoo olevansa samoilla linjoilla Ruotsin valtiopäivien ja puhemiehen kanssa siitä, että provosoiva mielenilmaus ei kenties ollut suunnattu niinkään kurdien puolesta kuin Ruotsin – ja välillisesti myös Suomen – Nato-jäsenyyttä vastaan.
– Se saattoi olla tietoista sabotaasia. Kurdiaktivistien lisäksi mukana oli ruotsalaista äärivasemmistoa, joka vastustaa Natoa. Tässä herää pieni huoli siitä, että jos nähdään, että nukkeja roikottamalla saadaan jarrutettua Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin tulemmeko näkemään tällaista lisää, Halla-aho sanoi maanantaina Ylen A-studiossa.
Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen oli vieraana A-studiossa. Vanhanen ei osannut arvioida, jäikö tempaus ainutkertaiseksi.
– Mielenilmaisuihin on oikeus olemassa, mutta kansalaisilta vaadittaisiin nyt diplomatian tajua., Vanhanen sanoi.
Keitä ihmisiä Turkki haluaa?
Naton Madridin-huippukokouksen yhteydessä viime kesänä Suomen ja Ruotsin edustajat sitoutuivat Turkin kanssa kolmikantaiseen yhteisymmärrysasiakirjaan. Sekä Suomi että Ruotsi ovat pyrkineet täyttämään asiakirjan vaatimukset, koskien Turkin turvallisuushuolia, jotta Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Sittemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kuitenkin kuultu spontaaneja uusia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille. Viimeisin vaatimus koskee ”130 terroristin” luovuttamista, vaikka ainakaan Suomessa valtiojohdolla ei ole tarkempaa tietoa, ketä listalla olevat henkilöt olisivat.
Halla-ahon mukaan vaatimus 130 terroristista ei välttämättä konkreettisesti tarkoita mitään.
– Se on enemmän tai vähemmän hatusta vedetty luku, jolla haluttiin korottaa panoksia reaktiona Ruotsin provokaatioon. Keskustelujen perusteella ruotsalaisilla kollegoillakaan ei vaikuttanut olevan käsitystä, ketä listalla mahdollisesti olisi, eivätkä Ruotsin kollegat edes päässeet 130:een asti omissa laskutoimituksissaan.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi maanantaina, että Turkin luovutuspyynnöistä on epätietoisuutta, sillä Turkilta ei ole tullut uutta listaa Suomesta luovutetuiksi vaadittavista henkilöistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyyshakemus ratifiointi provokaatio vaatimukset Kurdit Recep Tayyip Erdoğan Pekka Haavisto Matti Vanhanen Turkki Suomi Vasemmisto Ruotsi Terrorismi Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Turkki ei välitä maakuvastaan – vaatimukset epäsuhtaisia

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Jimmie Åkesson: Ruotsi ei saa mennä liian pitkälle Turkin myötäilyssä

Kirjeenvaihtajan varoitus: Moskeijoiden perjantairukoukset voivat johtaa väkivaltaisuuksiin Ruotsissa

Tragedian kahdet kasvot: Turkin maanjäristys voi helpottaa Suomen ja Ruotsin tietä Natoon

Packalén toivoo eduskunnan vahvistavan Natoon liittymisen jo ennen eduskuntavaaleja
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää