PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Sisäministeri Rantanen: Espanja sai varauksettoman tuen — EU:n sisäinen linjaero jatkuu

Espanjan tapahtumat ovat karu muistutus rajaturvallisuuden merkityksestä – Seppänen: ”Kun rajat pettävät, koko valtio pettää”

Verotuotot kasvussa – samalla veronkevennykset tukevat taloutta ja ostovoimaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”

Vantaan kaupunginvaltuutettu Lundell: Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn

Purra: Kaasua kasvulle, jarrua menoille – tätä linjaa tarvitaan yhä lisää

Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius: ”Jos EU:n ulkorajat eivät pidä, koko Schengenin idea murenee”

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi

Italia palautti rajatarkastukset kuukaudeksi Espanjasta saapuville

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

ratifiointi

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho muistutti Ylen Ykkösaamussa geopoliittisista tosiasioista, mitkä tulee ottaa huomioon tilanteessa, jossa Turkki päättäisi ratifioida ensiksi vain Suomen Nato-hakemuksen. Halla-aho myös linjasi, että länsimaiden tulee jatkaa Ukrainan tukemista.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessit ovat loppusuoralla, ja tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin kansalliset ratifioinnit puuttuvat.
Ruotsissa on huolestuttu Turkin hallinnon viimeaikaisista viesteistä, joissa vihjaillaan, että Turkki saattaisi ratifioida ensiksi vain Suomen hakemuksen, jolloin Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen Naton täysjäseniksi ottaisi takapakkia.
Hämmennystä lisää se, että Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viestit ja kommentit ovat olleet osin toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että epäselvä viestintä voi olla osin tarkoituksellista.
&#8211; Suomessa ja Ruotsissa on oltu huolissaan siitä, että Turkin epäviralliset avaukset ovat koepalloja, joilla mahdollisesti pyritään iskemään kiilaa maiden väliin.
Maltti on valttia
Molempien maiden Nato-hakemukset ovat herkässä vaiheessa. Halla-aho muistuttaa, että maltti on edelleen valttia.
Turkki, Ruotsi ja Suomi solmivat viime kesänä kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa maat sopivat pysyvän yhteisen mekanismin perustamisesta yhteisymmärrysasiakirjan toimeenpanon seuraamiseksi ja yhteistä turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.
Yleisesti on katsottu, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet kaiken mahdollisen yhteistyöasiakirjan puitteissa, minkä myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti tuonut esille.
Halla-aho sanoi, että Turkin viesteihin Suomen nopeammasta ratifioinnista ei siksi kannata liikaa tarttua tai intoilla.
&#8211; On esitetty huolia, että jos Turkin avauksista nyt innostutaan liikaa, se voi saada Turkin nostamaan hintaa Turkin nähdessä, että kaupankäynti toimii. Tästä syystä Turkin vihjauksiin Suomen nopeammasta prosessista on pyritty suhtautumaan rauhallisesti, Halla-aho sanoi.
Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee vain toteuttaa se, mihin Suomi on yhteistyöasiakirjassa viime vuonna sitoutunut.
&#8211; Myös Turkista on indikoitu, että Suomi on jo täyttänyt sen, mitä on luvannutkin tehdä. Näkisin, että kovin paljon neuvoteltavaa enää ei ole. Jos ryhdymme pohtimaan, miten voisimme vielä lisää miellyttää Turkkia, se olisi loputon tie.
Paras voi olla hyvän vihollinen
Halla-aho muistutti, että Nato-jäsenyys palvelee paitsi Suomen kansallista turvallisuutta, samalla myös Euroopan turvallisuutta, joita molempia uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Suomen erityistilanteena on myös 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
&#8211; Turvallisuustilanne paranee siitä riippumatta, liittyykö Ruotsi Natoon samanaikaisesti vai ei. Paras ratkaisu tietysti olisi se, että Suomi ja Ruotsi pääsevät liittymään samanaikaisesti. On kuitenkin muistettava, että paras on usein hyvän vihollinen. Jos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen ei toteudu, on pohdittava, mikä olisi toiseksi paras vaihtoehto.
&#8211; Oman näkemykseni mukaan toiseksi paras vaihtoehto ei todellakaan ole se, että Suomi jäisi yhdessä Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on tällä viikolla antanut mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Perustuslakivaliokunnan aiemman kannanoton mukaan Suomi voi päättää Nato-jäsenyydestä jo ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja.
Esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle on siis Turkin ohella myös Unkari, joka on viivytellyt oman ratifiointinsa kanssa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Unkari ei ole Turkin tapaan esittänyt Suomelle erityisiä vaatimuksia.
&#8211; Minun tietojeni mukaan Unkari on aloittaa oman ratifiontiprosessin helmikuun lopussa. Prosessi kestänee joitakin viikkoja. Nähtäväksi jää, mutta lähtökohtaisesti luotamme, että tuleva liittolaismaa toimii kuten on ilmoittanut.
Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä
Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa Halla-aho kuvaa vedenjakajaksi maailmanpolitiikassa, joka voi synnyttää maailmaan uusia jakolinjoja.
&#8211; Länsimaat ovat löytäneet itsensä ja hakeutuneet toistensa lähelle. Samalla kuitenkin erilaiset autoritääriset roistovaltiot ovat löytäneet toisensa. Tähän liittyy suuri vaara ja siksi länsimaiden pitäisi tukea Ukrainaa sodassa nykyistäkin vakavammin.
&#8211; Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä, etenkään voimaa kunnioittavien tyrannien keskuudessa. Jos Venäjä saa sodassa tuloksen, jonka se voi itse tulkita voitoksi ja joka autoritäärisissä valtioissa tulkitaan voitoksi, Venäjän asema maailmassa vahvistuu ja samalla Venäjän edustama maailmanjärjestysmalli saa vahvemman aseman. Näin maailmasta tulee huonompi ja vaarallisempi paikka. Tämä on keskeinen syy sille – oman turvallisuutemme ja Ukrainaa kohtaan tunnetun solidaarisuuden lisäksi – että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Venäjä ei voita sotaa, Halla-aho sanoi.
Radikaaleja päätöksiä tehtävä nopeasti
Hän arvioi, että länsimaiden valmius aseistaa Ukrainaa nousee koko ajan.
&#8211; Radikaaleja päätöksiä on parempi tehdä nopeasti, koska ne ovat kuitenkin edessä. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä enemmän veri vuotaa. Ukrainalle tulisi antaa kaikki raskas aseistus, mitä Ukraina tarvitsee, ja jota länsimaista löytyy. Venäjän luomaa eskalaation narratiivia on syytä olla pohtimatta.

Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa

Kansanedustaja Tom Packalénin mielestä nykyisen eduskunnan tulisi käsitellä Natoon liittymisen lainsäädäntö kuntoon ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.

&#8211; Kun Suomi olisi hoitanut kaiken voitavan liittymisen edistämiseksi kuntoon, tulisi jäsenyyden jo ratifioineiden maiden joukossa melkoinen moraalinen paine tukea Suomea, Tom Packalén kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Hoitamalla oman prosessimme maaliin irrottaisimme itsemme myös Turkin ja Ruotsin välisistä ongelmista. Ongelmat on yleensä helpompi korjata pala kerrallaan, kun ne irrotetaan isosta kokonaisuudesta, Packalén huomauttaa.
Suomen jäsenratifiointi auttaisi Ruotsiakin
Packalénin mielestä Turkin Suomen jäsenyyden ratifiointi auttaisi joka tapauksessa Ruotsiakin.
&#8211; Suomi on rajamaa, ja jos sattuisi käymään niinkin epätodennäköinen asia, että Venäjä onnistuisi kääntämään laittoman hyökkäyssotansa menestykseksi, se voisi vapauttaa sotilaita rajojemme tuntumaan. Tässä tilanteessa Naton jäsenyydellä on nykyisessä poliittisessa ympäristössä erittäin suuri merkitys, Packalén toteaa.
Kiirettä ei vielä ole
Packalénin mielestä Suomella ei kuitenkaan ole vielä kiirettä tallettaa jäsenhakemusta Washingtoniin, vaan Suomi voisi myös jäädä edelleen odottelemaan Ruotsin ratifiointia. Tämä voitaisiin varmistaa lain valmistelussa kirjaamalla liittyminen ”hallituksen sopivaksi katsomalla hetkellä”, ja että ”tahtotila on mennä yhdessä Ruotsin kanssa”.
&#8211; Tämä antaa seuraavalle hallitukselle tarvittaessa aikaa odottaa Ruotsia, mutta jos meidät on jo hyväksytty, voimme halutessamme edetä, kun parhaaksi katsomme, Packalén painottaa.
&nbsp;

Packalén toivoo eduskunnan vahvistavan Natoon liittymisen jo ennen eduskuntavaaleja

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken riiputtaminen Tukholmassa viime viikolla on jälleen osaltaan mutkistanut Suomen ja Ruotsin matkaa yhdessä kohti Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä, mutta pieni huoli on, nähdäänkö vastaavaa jatkossa lisää.

Turkki reagoi nukketempaukseen nopeasti ja vihjasi Turkin ja Ruotsin suhteiden menevän entistä huonompaan suuntaan, mikäli Ruotsi ei puutu provokaatioihin. Samassa yhteydessä Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen vierailu Turkkiin peruuntui tai ainakin siirtyi. Tarkoituksena miesten oli lentää Turkkiin samanaikaisesti.
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mielestä nukketempulle ei pidä antaa liikaa merkitystä. Halla-aho huomauttaa, että se tosin saattaa kelvata Turkille uudeksi tekosyyksi jumittaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen johtavaa prosessia, joka edellyttää Turkin ratifiointia.
Ilmaus suoraan Nato-jäsenyyttä vastaan
Roikkuvaa Erdoğan-nukkea esittävä kuva ilmestyi viikonloppuna myös kurdijärjestö Rojavan sosiaalisen median kanaville.
Halla-aho sanoo olevansa samoilla linjoilla Ruotsin valtiopäivien ja puhemiehen kanssa siitä, että provosoiva mielenilmaus ei kenties ollut suunnattu niinkään kurdien puolesta kuin Ruotsin – ja välillisesti myös Suomen – Nato-jäsenyyttä vastaan.
&#8211; Se saattoi olla tietoista sabotaasia. Kurdiaktivistien lisäksi mukana oli ruotsalaista äärivasemmistoa, joka vastustaa Natoa. Tässä herää pieni huoli siitä, että jos nähdään, että nukkeja roikottamalla saadaan jarrutettua Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin tulemmeko näkemään tällaista lisää, Halla-aho sanoi maanantaina Ylen A-studiossa.
Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen oli vieraana A-studiossa. Vanhanen ei osannut arvioida, jäikö tempaus ainutkertaiseksi.
&#8211; Mielenilmaisuihin on oikeus olemassa, mutta kansalaisilta vaadittaisiin nyt diplomatian tajua., Vanhanen sanoi.
Keitä ihmisiä Turkki haluaa?
Naton Madridin-huippukokouksen yhteydessä viime kesänä Suomen ja Ruotsin edustajat sitoutuivat Turkin kanssa kolmikantaiseen yhteisymmärrysasiakirjaan. Sekä Suomi että Ruotsi ovat pyrkineet täyttämään asiakirjan vaatimukset, koskien Turkin turvallisuushuolia, jotta Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Sittemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kuitenkin kuultu spontaaneja uusia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille. Viimeisin vaatimus koskee ”130 terroristin” luovuttamista, vaikka ainakaan Suomessa valtiojohdolla ei ole tarkempaa tietoa, ketä listalla olevat henkilöt olisivat.
Halla-ahon mukaan vaatimus 130 terroristista ei välttämättä konkreettisesti tarkoita mitään.
&#8211; Se on enemmän tai vähemmän hatusta vedetty luku, jolla haluttiin korottaa panoksia reaktiona Ruotsin provokaatioon. Keskustelujen perusteella ruotsalaisilla kollegoillakaan ei vaikuttanut olevan käsitystä, ketä listalla mahdollisesti olisi, eivätkä Ruotsin kollegat edes päässeet 130:een asti omissa laskutoimituksissaan.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi maanantaina, että Turkin <a href="https://yle.fi/a/74-20013013">luovutuspyynnöistä</a> on epätietoisuutta, sillä Turkilta ei ole tullut uutta listaa Suomesta luovutetuiksi vaadittavista henkilöistä.

Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina

Naton Madridin huippukokous päättyi torstaina ja sen suurin saavutus oli yhteisrintama Venäjän akuuttia ja kasvavaa uhkaa vastaan. Laajeneva Nato ei halua sotaa mutta jäsenvaltiot ovat yhdessä valmiina, jos pahin käy toteen.

Naton johtajat nimesivät keskiviikkona Venäjän merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi puolustusliiton rauhalle sekä turvallisuudelle. Samalla Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin virallisesti liiton jäseniksi ratifiointiprosessin jälkeen.
Jokaisen Naton 30 jäsenmaan parlamentin on erikseen hyväksyttävä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja se vie aikansa. Juna on nyt liikkeellä, eikä lopputuloksesta pitäisi olla epäselvyyttä, vaikka muutama vaikkapa Turkin tai Unkarin esittämä kiemura saattaa matkaan tullakin.
&#8211; Tämä antaa Natolle mahdollisuuden yhteisen rintaman luomiseen Venäjän aggressiota vastaan ja se on ehdottomasti tämän kokouksen keskeisin tavoite ja saavutus, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/6/29/nato-summit-madrid-stoltenberg-ukraine-russia-war">kirjoittaa</a> asioita sivullisen silmin seuraava AlJazeera.
Nato ei halua sotaa
Nato vahvistaa julistuksensa mukaan merkittävästi sotilaallista voimaansa pitkällä tähtäimellä ja erityisesti Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut aivan uuden sivun Nato-maiden yhteistyössä ja tämä viitoittaa tietä tulevaisuuteen.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa olemme valmiita mutta emme missään nimessä halua yhteenottoa Venäjän kanssa, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi Madridissa.
&#8211; Me kaikki haluamme elää rauhassa Euroopassa ja siksi teemme kristallin kirkkaaksi sen, että olemme valmiit puolustamaan itseämme ja vahvistamme siihen tarvittavia rakenteita, Baerbock jatkoi.
Putin puristaa nyrkkiä taskussa
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi puolustusliiton päätöksiä tuoreeltaan valtiovierailullaan Turkmenistanissa. Vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaa suurimpia muutoksia Euroopan turvallisuuteen vuosikymmeniin, Kremlin kommentit ”Naton imperialistisista aikeista” ovat verhottuja ja liittyvät ajankohtaiseen tilanteeseen.
&#8211; Ruotsin ja Suomen kanssa meillä ei ole Ukrainan kaltaisia ongelmia. Jos ne haluavat Natoon, niin siitä vaan, Putin sanoi Venäjän valtion television haastattelussa.
&#8211; Mutta heidän täytyy ymmärtää se, että jos niiden alueelle pystytetään pysyviä sotilaallisia rakenteita, niin olemme pakotettuja vastaamaan samalla tavalla, kuin nyt vastaamme tuollaisilta alueilta meiltä vastaan kohdistettuun uhkaan. Ennen kaikki oli välillämme mainiosti, mutta nyt esiin nousee epäilyjä ja niitä tulee varmasti lisää.
Pakolaisongelma mainittu
Kiinan mahdollinen uhka mainittiin ja ilmastonmuutos mainittiin Madridissa. Pakolaisongelman, laittoman maahanmuuton ja Naton etelärajan ongelmat otti esiin viimeaikaisten tapahtumien valossa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.
Marokon naapurissa Espanjan Melillassa on Naton ja Afrikan välinen maaraja sekä eräs räikeimmistä elintasoerojen kuiluista maailmassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli siellä viime perjantaina väkijoukon <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-61956104">yrittäessä</a> väkivalloin EU:n alueelle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan laiton ja kaikki muukin siirtolaisuus ovat asioita, joita Naton tulee<a href="https://www.npr.org/2022/06/29/1108710364/secretary-blinken-and-spanish-foreign-minister-albares-on-new-nato-strategic-con"> seurata</a>. Konkreettisia toimia ei ollut esillä.
&#8211; Maailmalla on ihmisiä pakon edessä liikkeellä enemmän kuin koskaan. Ja tämä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Seuraamme useita sovittuja asioita ja yritämme työskennellä yhdessä niiden ratkaisemiseksi, Blinken kuvaili.

Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta

Perussuomalaisten mielestä Suomen lähialueelta Ukrainasta pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa. &#8211; Ukrainasta pakenevat saavat suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, pakolaisten on mahdollista palata omaan kotiinsa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi äskettäin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Nato-hakemuksen mahdollista lähettämistä eduskunnassa tarkastellaan selontekoprosessissa, joka on käynnistymässä lähipäivinä.
AlfaTV:lla eilen vieraana ollut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, että eduskuntaryhmän päätöksen tekeminen Nato-kannasta syntyi suhteellisen yksinkertaisesti sen jälkeen, kun oli nähty miten Venäjä pidäkkeettömästi tuhoaa Ukrainaa.
&#8211; Kuten useimmissa puolueissa, myös meidän puolueessamme on toisenlaisiakin näkökantoja mutta melko yksimielisesti olemme voineet kulkea.
Natoon liittyvät puoluepoliittiset linjaukset ovat viime päivinä heiluttaneet kaikkien puolueiden kannatustuloksia. Purra suhtautuu kuitenkin asiaan rauhallisesti.
&#8211; Mielestäni suuret turvallisuuspolitiikan ja kansan olemassaoloon liittyvät kysymykset eivät ole puoluepolitikoinnin kohteita. Näissä asioissa pyritään löytämään mahdollisimman laajaa yhtenäisyyttä, ja tähän suuntaanhan puolueet Suomessa ovat menneet.
Venäjä ilkeilisi joka tapauksessa
Venäjän on arvioitu mahdollisesti kohdistavan Suomeen ”ilkeyksiä” jos Suomi hakee Natoon. Purra kuitenkin arvioi, että vastaavia toimia voisi tulla muutenkin.
&#8211; Tuskin ilman Nato-jäsenyyttäkään me säästyisimme ilkeyksiltä. Rajanaapurinamme on maa, jolla on erilaisia intressejä ja harhakuvitelmia itsestään, ja näitä Venäjä on valmis edistämään. Tätäkin varten Suomen on hyvä selvittää erilaisia poliittisten turvatakuiden malleja, joilla voidaan varmistaa selviytyminen niin sanotusta harmaasta ajanjaksosta. Ja jotta kynnys Venäjän ikäville toimille nousee korkeammaksi.
Purra kuitenkin arvioi, ettei Venäjän uhkaa pidä silti liioitella.
&#8211; Nyt asiat Suomessa ovat vakaasti, toivottavasti myös jatkossa. Tällä hetkellä Venäjällä myös on tekemistä toisaalla. Vaikka tietenkin myös erilaiset hybridioperaatiot ja kyberiskut ovat mahdollista. Suomi kuitenkin varautuu kaikkeen.
Nato-jäsenhakemuksen Suomi voisi mahdollisesti lähettää jo toukokuussa. Tämän jälkeen edessä olisi pidempi prosessi, jossa Nato-jäsenmaiden parlamentit ratifioisivat Suomen jäsenyyden.
Ratifiointikierroksen pituudesta on esitetty eri arvioita.
&#8211; Arvioiden mukaan kyse olisi kuukausista vuoteen, toivottavasti ei ainakaan pidempään.
Venäjä-pakotteet tarpeellisia mutta hankalia
EU ja länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään ennennäkemättömän raskaat taloudelliset pakotteet vastaukseksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
EU:n viides pakotepaketti pitää sisällään sen, että myös kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin loppuu elokuussa. Mahdolliseen kuudenteen tulossa olevaan pakotepakettiin saattaisi sisältyä myös öljy.
Purra myöntää, että öljyn ja mahdollisesti maakaasun sisällyttäminen pakotteisiin olisi vaikeaa.
&#8211; Suomessa pystytään tekemään korvaavia toimia, mutta jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, niin riippuvuus maakaasusta on suurta, koska kaasua tarvitaan siellä teollisuuden tarpeisiin. Tarvitaan siis jonkinlainen polku ja siirtymäaika. Tilanne kertoo siitä, että Saksa on tehnyt ikäviä energiapoliittisia ratkaisuja. Se näkyy nyt karulla tavalla.
Perussuomalaisten linja on, että Ukrainasta, joka on Suomen lähialue, pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa.
&#8211; Ukrainasta pakenevat saavat tilapäistä suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena tietenkin on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, on jälleen mahdollista palata omaan kotiinsa.
Ex-ulkoministeriltä outoa sekoilua
Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) joutui äskettäin kovaan ryöpytykseen kerrottuaan lauantaina, että Ruotsi olisi ehdottanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa vaihtoehdoksi Natolle.
Tuomioja väitti alun perin, että allianssia olisi esittänyt Ruotsin puolustusministeri, joka Tuomiojan mukaan olisi diskuteerannut myös Suomen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) kanssa.
Sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist että suomalaiskollegansa Kaikkonen ovat kiistäneet hankkeen.
Suomen ja Ruotsin mahdollisesta hakemisesta Natoon samanaikaisesti on spekuloitu paljon viime päivinä, ja Tuomiojan yllättävä heitto on nähty ulkopoliittisena hämmentämisyrityksenä. Tuomioja tunnetusti vastustaa Natoa.
Purra kummastelee erityisesti sitä, että Tuomiojan väite ei pitänyt paikkaansa.
&#8211; On tietenkin ok, että demarit keskustelevat tällaisesta hankkeesta ruotsalaisen sisarpuolueensa kanssa. Mutta se, että Tuomioja väitti, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen ehdotus Suomelle, jossa puolustusministerit ovat mukana ja kun väite pitänyt paikkaansa, niin onhan se ihmeellistä.
Kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle
Suomi tarjosi Ukrainalle <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-lahettaa-ukrainaan-aseellista-materiaaliapua">järeää aseapua</a> melko pian Venäjän hyökkäyksen alettua. Suomesta Ukrainaan lähetettiin muun muassa rynnäkkökiväärejä, patruunoita rynnäkkökivääreihin sekä kertasinkoja.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui kansanedustajille videoyhteyden välityksellä Suomen eduskunnan täysistuntosalissa viime perjantaina. Zelenskyi samalla lämpimästi myös kiitti Suomea nopeasta avusta.
Purra katsoo, että Suomen tulisi auttaa Ukrainaa vielä lisää aseilla.
&#8211; Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen kyetäkseen taistelemaan Venäjää vastaan. Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta.
&nbsp;

Purra: Suomi voisi aseistaa Ukrainaa vielä lisää – ”Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta”