Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho muistutti Ylen Ykkösaamussa geopoliittisista tosiasioista, mitkä tulee ottaa huomioon tilanteessa, jossa Turkki päättäisi ratifioida ensiksi vain Suomen Nato-hakemuksen. Halla-aho myös linjasi, että länsimaiden tulee jatkaa Ukrainan tukemista.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessit ovat loppusuoralla, ja tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin kansalliset ratifioinnit puuttuvat.

Ruotsissa on huolestuttu Turkin hallinnon viimeaikaisista viesteistä, joissa vihjaillaan, että Turkki saattaisi ratifioida ensiksi vain Suomen hakemuksen, jolloin Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen Naton täysjäseniksi ottaisi takapakkia.

Hämmennystä lisää se, että Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viestit ja kommentit ovat olleet osin toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että epäselvä viestintä voi olla osin tarkoituksellista.

– Suomessa ja Ruotsissa on oltu huolissaan siitä, että Turkin epäviralliset avaukset ovat koepalloja, joilla mahdollisesti pyritään iskemään kiilaa maiden väliin.

Maltti on valttia

Molempien maiden Nato-hakemukset ovat herkässä vaiheessa. Halla-aho muistuttaa, että maltti on edelleen valttia.

Turkki, Ruotsi ja Suomi solmivat viime kesänä kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa maat sopivat pysyvän yhteisen mekanismin perustamisesta yhteisymmärrysasiakirjan toimeenpanon seuraamiseksi ja yhteistä turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.

Yleisesti on katsottu, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet kaiken mahdollisen yhteistyöasiakirjan puitteissa, minkä myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti tuonut esille.

Halla-aho sanoi, että Turkin viesteihin Suomen nopeammasta ratifioinnista ei siksi kannata liikaa tarttua tai intoilla.

– On esitetty huolia, että jos Turkin avauksista nyt innostutaan liikaa, se voi saada Turkin nostamaan hintaa Turkin nähdessä, että kaupankäynti toimii. Tästä syystä Turkin vihjauksiin Suomen nopeammasta prosessista on pyritty suhtautumaan rauhallisesti, Halla-aho sanoi.

Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee vain toteuttaa se, mihin Suomi on yhteistyöasiakirjassa viime vuonna sitoutunut.

– Myös Turkista on indikoitu, että Suomi on jo täyttänyt sen, mitä on luvannutkin tehdä. Näkisin, että kovin paljon neuvoteltavaa enää ei ole. Jos ryhdymme pohtimaan, miten voisimme vielä lisää miellyttää Turkkia, se olisi loputon tie.

Paras voi olla hyvän vihollinen

Halla-aho muistutti, että Nato-jäsenyys palvelee paitsi Suomen kansallista turvallisuutta, samalla myös Euroopan turvallisuutta, joita molempia uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Suomen erityistilanteena on myös 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

– Turvallisuustilanne paranee siitä riippumatta, liittyykö Ruotsi Natoon samanaikaisesti vai ei. Paras ratkaisu tietysti olisi se, että Suomi ja Ruotsi pääsevät liittymään samanaikaisesti. On kuitenkin muistettava, että paras on usein hyvän vihollinen. Jos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen ei toteudu, on pohdittava, mikä olisi toiseksi paras vaihtoehto.

– Oman näkemykseni mukaan toiseksi paras vaihtoehto ei todellakaan ole se, että Suomi jäisi yhdessä Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on tällä viikolla antanut mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Perustuslakivaliokunnan aiemman kannanoton mukaan Suomi voi päättää Nato-jäsenyydestä jo ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja.

Esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle on siis Turkin ohella myös Unkari, joka on viivytellyt oman ratifiointinsa kanssa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Unkari ei ole Turkin tapaan esittänyt Suomelle erityisiä vaatimuksia.

– Minun tietojeni mukaan Unkari on aloittaa oman ratifiontiprosessin helmikuun lopussa. Prosessi kestänee joitakin viikkoja. Nähtäväksi jää, mutta lähtökohtaisesti luotamme, että tuleva liittolaismaa toimii kuten on ilmoittanut.

Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä

Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa Halla-aho kuvaa vedenjakajaksi maailmanpolitiikassa, joka voi synnyttää maailmaan uusia jakolinjoja.

– Länsimaat ovat löytäneet itsensä ja hakeutuneet toistensa lähelle. Samalla kuitenkin erilaiset autoritääriset roistovaltiot ovat löytäneet toisensa. Tähän liittyy suuri vaara ja siksi länsimaiden pitäisi tukea Ukrainaa sodassa nykyistäkin vakavammin.

– Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä, etenkään voimaa kunnioittavien tyrannien keskuudessa. Jos Venäjä saa sodassa tuloksen, jonka se voi itse tulkita voitoksi ja joka autoritäärisissä valtioissa tulkitaan voitoksi, Venäjän asema maailmassa vahvistuu ja samalla Venäjän edustama maailmanjärjestysmalli saa vahvemman aseman. Näin maailmasta tulee huonompi ja vaarallisempi paikka. Tämä on keskeinen syy sille – oman turvallisuutemme ja Ukrainaa kohtaan tunnetun solidaarisuuden lisäksi – että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Venäjä ei voita sotaa, Halla-aho sanoi.

Radikaaleja päätöksiä tehtävä nopeasti

Hän arvioi, että länsimaiden valmius aseistaa Ukrainaa nousee koko ajan.

– Radikaaleja päätöksiä on parempi tehdä nopeasti, koska ne ovat kuitenkin edessä. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä enemmän veri vuotaa. Ukrainalle tulisi antaa kaikki raskas aseistus, mitä Ukraina tarvitsee, ja jota länsimaista löytyy. Venäjän luomaa eskalaation narratiivia on syytä olla pohtimatta.

SUOMEN UUTISET