

LEHTIKUVA
Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho muistutti Ylen Ykkösaamussa geopoliittisista tosiasioista, mitkä tulee ottaa huomioon tilanteessa, jossa Turkki päättäisi ratifioida ensiksi vain Suomen Nato-hakemuksen. Halla-aho myös linjasi, että länsimaiden tulee jatkaa Ukrainan tukemista.
Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessit ovat loppusuoralla, ja tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin kansalliset ratifioinnit puuttuvat.
Ruotsissa on huolestuttu Turkin hallinnon viimeaikaisista viesteistä, joissa vihjaillaan, että Turkki saattaisi ratifioida ensiksi vain Suomen hakemuksen, jolloin Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen Naton täysjäseniksi ottaisi takapakkia.
Hämmennystä lisää se, että Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin viestit ja kommentit ovat olleet osin toisistaan poikkeavia ja ristiriitaisia.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että epäselvä viestintä voi olla osin tarkoituksellista.
– Suomessa ja Ruotsissa on oltu huolissaan siitä, että Turkin epäviralliset avaukset ovat koepalloja, joilla mahdollisesti pyritään iskemään kiilaa maiden väliin.
Maltti on valttia
Molempien maiden Nato-hakemukset ovat herkässä vaiheessa. Halla-aho muistuttaa, että maltti on edelleen valttia.
Turkki, Ruotsi ja Suomi solmivat viime kesänä kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa maat sopivat pysyvän yhteisen mekanismin perustamisesta yhteisymmärrysasiakirjan toimeenpanon seuraamiseksi ja yhteistä turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.
Yleisesti on katsottu, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet kaiken mahdollisen yhteistyöasiakirjan puitteissa, minkä myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti tuonut esille.
Halla-aho sanoi, että Turkin viesteihin Suomen nopeammasta ratifioinnista ei siksi kannata liikaa tarttua tai intoilla.
– On esitetty huolia, että jos Turkin avauksista nyt innostutaan liikaa, se voi saada Turkin nostamaan hintaa Turkin nähdessä, että kaupankäynti toimii. Tästä syystä Turkin vihjauksiin Suomen nopeammasta prosessista on pyritty suhtautumaan rauhallisesti, Halla-aho sanoi.
Hänen näkemyksensä mukaan Suomen tulee vain toteuttaa se, mihin Suomi on yhteistyöasiakirjassa viime vuonna sitoutunut.
– Myös Turkista on indikoitu, että Suomi on jo täyttänyt sen, mitä on luvannutkin tehdä. Näkisin, että kovin paljon neuvoteltavaa enää ei ole. Jos ryhdymme pohtimaan, miten voisimme vielä lisää miellyttää Turkkia, se olisi loputon tie.
Paras voi olla hyvän vihollinen
Halla-aho muistutti, että Nato-jäsenyys palvelee paitsi Suomen kansallista turvallisuutta, samalla myös Euroopan turvallisuutta, joita molempia uhkaa vain yksi asia eli Venäjä. Suomen erityistilanteena on myös 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
– Turvallisuustilanne paranee siitä riippumatta, liittyykö Ruotsi Natoon samanaikaisesti vai ei. Paras ratkaisu tietysti olisi se, että Suomi ja Ruotsi pääsevät liittymään samanaikaisesti. On kuitenkin muistettava, että paras on usein hyvän vihollinen. Jos Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen ei toteudu, on pohdittava, mikä olisi toiseksi paras vaihtoehto.
– Oman näkemykseni mukaan toiseksi paras vaihtoehto ei todellakaan ole se, että Suomi jäisi yhdessä Ruotsin kanssa Naton ulkopuolelle.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on tällä viikolla antanut mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä. Perustuslakivaliokunnan aiemman kannanoton mukaan Suomi voi päättää Nato-jäsenyydestä jo ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja.
Esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle on siis Turkin ohella myös Unkari, joka on viivytellyt oman ratifiointinsa kanssa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että Unkari ei ole Turkin tapaan esittänyt Suomelle erityisiä vaatimuksia.
– Minun tietojeni mukaan Unkari on aloittaa oman ratifiontiprosessin helmikuun lopussa. Prosessi kestänee joitakin viikkoja. Nähtäväksi jää, mutta lähtökohtaisesti luotamme, että tuleva liittolaismaa toimii kuten on ilmoittanut.
Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä
Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa Halla-aho kuvaa vedenjakajaksi maailmanpolitiikassa, joka voi synnyttää maailmaan uusia jakolinjoja.
– Länsimaat ovat löytäneet itsensä ja hakeutuneet toistensa lähelle. Samalla kuitenkin erilaiset autoritääriset roistovaltiot ovat löytäneet toisensa. Tähän liittyy suuri vaara ja siksi länsimaiden pitäisi tukea Ukrainaa sodassa nykyistäkin vakavammin.
– Häviäjällä ei ole useinkaan ystäviä, etenkään voimaa kunnioittavien tyrannien keskuudessa. Jos Venäjä saa sodassa tuloksen, jonka se voi itse tulkita voitoksi ja joka autoritäärisissä valtioissa tulkitaan voitoksi, Venäjän asema maailmassa vahvistuu ja samalla Venäjän edustama maailmanjärjestysmalli saa vahvemman aseman. Näin maailmasta tulee huonompi ja vaarallisempi paikka. Tämä on keskeinen syy sille – oman turvallisuutemme ja Ukrainaa kohtaan tunnetun solidaarisuuden lisäksi – että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Venäjä ei voita sotaa, Halla-aho sanoi.
Radikaaleja päätöksiä tehtävä nopeasti
Hän arvioi, että länsimaiden valmius aseistaa Ukrainaa nousee koko ajan.
– Radikaaleja päätöksiä on parempi tehdä nopeasti, koska ne ovat kuitenkin edessä. Mitä myöhemmin päätöksiä tehdään, sitä enemmän veri vuotaa. Ukrainalle tulisi antaa kaikki raskas aseistus, mitä Ukraina tarvitsee, ja jota länsimaista löytyy. Venäjän luomaa eskalaation narratiivia on syytä olla pohtimatta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mevlüt Çavuşoğlun ratifiointi aseapu ulkoasianvaliokunta Jens Stoltenberg sota länsimaat Recep Tayyip Erdoğan Unkari Ukraina Turkki Suomi Turvallisuus Ruotsi Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Erdogan-nuken roikottaminen Tukholmassa kasasi uusia esteitä Suomen ja Ruotsin tiellä Natoon – Halla-aho pitää temppua kurdien ja äärivasemmiston sabotaasina

Packalén toivoo eduskunnan vahvistavan Natoon liittymisen jo ennen eduskuntavaaleja

Petteri Orpo antoi ymmärtää, että Suomen täytyi pohjustaa Nato-hakemusta hyväksymällä miljardien EU-tulonsiirrot – Purra kuittasi takaisin

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin

Transnistria on ruutitynnyri Ukrainan ja Moldovan välissä – Cobasnan ammusvaraston räjähdysvoima vastaa ydinpommia

Sabotaasi lisääntynyt dramaattisesti Venäjällä – Putin syyttää iskuista lännen tiedustelupalveluita ja uhkailee venäläisiä

Raha ratkaisee kaiken Venäjällä: ”Järjestelmä ei ole korruptoitunut – korruptio on järjestelmä itse”

Mäenpää: Nato-jäsenyyden hinta on pieni suhteessa saatuun hyötyyn
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää